”Sillai ne sodat on käyty”. Työntekijöiden kokemuksia sodanaikaisesta tehdastyöstä Helsingissä ja Raumalla toimineilla Lönnström-yhtiöiden sotatarviketehtailla vuosina 1939–1944
Törmänen, Päivi (2016-09-14)
”Sillai ne sodat on käyty”. Työntekijöiden kokemuksia sodanaikaisesta tehdastyöstä Helsingissä ja Raumalla toimineilla Lönnström-yhtiöiden sotatarviketehtailla vuosina 1939–1944
Törmänen, Päivi
(14.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuskohteenani ovat Helsingissä ja Raumalla toimineet Lönnström-yhtiöiden sotatarviketehtaat talvi- ja jatkosotien aikana 1939–1944. Kyseisten aseteollisuuslaitosten päätuotantoalana olivat erilaiset tykistön käyttämät sytyttimet ja ammukset. Sotavuosina tehtaat olivat merkittävässä asemassa Suomen materiaalista puolustusta ylläpidettäessä.
Päälähteenä käytän Rauman museossa vuonna 1982 tehtyjä Lönnströmin tehdastyöntekijöiden haastatteluja. Työni perustuu muistitietotutkimukseen, joka muodostaa tutkielmani teoreettisen ja metodisen viitekehyksen. Tehtävänäni on haastatteluaineiston kautta selvitellä työntekijöiden kokemuksia sodanaikaisesta tehdastyöstä aseteollisuuslaitoksilla, joiden arkea sodan luoma poikkeusaika leimasi monin eri tavoin. Haastattelut on tehty noin 40 vuotta sodan jälkeen. Talvi- ja jatkosodan aikaa lähestytäänkin muistelijoiden tulkintojen tasolla, jolloin katsotaan sitä, mitä sota-ajan työ ja sen tuottamat kokemukset merkitsivät sotatarviketehtaiden työntekijöille ja miten niistä kerrottiin vuosien jälkeen, ajallisen etäisyyden takaa. Tutkimus käsittelee siten sekä sotatarviketehtaiden arkea kotirintamalla että myös sota-ajan työn muistelemisen ja kertomisen tapoja. Aiheeni tarkastelussa korostuu myös sodan kokemushistorian näkökulma, sillä tavoitteenani on laajentaa kuvaa sodasta inhimillisenä kokemuksena sekä avartaa samalla ymmärrystämme poikkeusajan arjesta ja työelämästä.
Sota vaikutti strategisesti merkittävien aseteollisuuslaitosten toimintaan monin konkreettisin tavoin. Tutkimus fokusoituu sota-ajan työelämän ilmiöiden ympärille, jolloin kohdistan huomion muistitietoaineiston avulla Lönnström-yhtiöiden työvoimakysymyksiin, työoloihin, tehtaiden turvallisuuteen sekä sotatilan vaikutuksiin teollisuuslaitosten toimintaan. Nämä ovat osa-alueita, joissa sodan seuraukset asetehtailla tulivat esiin kaikkein näkyvimmin. Tutkielmani osoittaa muistitiedon olevan erinomainen lähde, kun pyrkimyksenä on selvittää sodan läpikäyneiden ihmisten yksilöllistä kokemusta. Sen avulla voidaan tavoittaa sota-ajasta paljon sellaista, mitä ei tavoitettaisi pelkkien asiakirjalähteiden kautta. Sota keskeytti normaalin arjen. Samalla sotavuodet loivat omanlaisensa, poikkeusajan kontekstin myös työn ja työelämän ympärille.
Päälähteenä käytän Rauman museossa vuonna 1982 tehtyjä Lönnströmin tehdastyöntekijöiden haastatteluja. Työni perustuu muistitietotutkimukseen, joka muodostaa tutkielmani teoreettisen ja metodisen viitekehyksen. Tehtävänäni on haastatteluaineiston kautta selvitellä työntekijöiden kokemuksia sodanaikaisesta tehdastyöstä aseteollisuuslaitoksilla, joiden arkea sodan luoma poikkeusaika leimasi monin eri tavoin. Haastattelut on tehty noin 40 vuotta sodan jälkeen. Talvi- ja jatkosodan aikaa lähestytäänkin muistelijoiden tulkintojen tasolla, jolloin katsotaan sitä, mitä sota-ajan työ ja sen tuottamat kokemukset merkitsivät sotatarviketehtaiden työntekijöille ja miten niistä kerrottiin vuosien jälkeen, ajallisen etäisyyden takaa. Tutkimus käsittelee siten sekä sotatarviketehtaiden arkea kotirintamalla että myös sota-ajan työn muistelemisen ja kertomisen tapoja. Aiheeni tarkastelussa korostuu myös sodan kokemushistorian näkökulma, sillä tavoitteenani on laajentaa kuvaa sodasta inhimillisenä kokemuksena sekä avartaa samalla ymmärrystämme poikkeusajan arjesta ja työelämästä.
Sota vaikutti strategisesti merkittävien aseteollisuuslaitosten toimintaan monin konkreettisin tavoin. Tutkimus fokusoituu sota-ajan työelämän ilmiöiden ympärille, jolloin kohdistan huomion muistitietoaineiston avulla Lönnström-yhtiöiden työvoimakysymyksiin, työoloihin, tehtaiden turvallisuuteen sekä sotatilan vaikutuksiin teollisuuslaitosten toimintaan. Nämä ovat osa-alueita, joissa sodan seuraukset asetehtailla tulivat esiin kaikkein näkyvimmin. Tutkielmani osoittaa muistitiedon olevan erinomainen lähde, kun pyrkimyksenä on selvittää sodan läpikäyneiden ihmisten yksilöllistä kokemusta. Sen avulla voidaan tavoittaa sota-ajasta paljon sellaista, mitä ei tavoitettaisi pelkkien asiakirjalähteiden kautta. Sota keskeytti normaalin arjen. Samalla sotavuodet loivat omanlaisensa, poikkeusajan kontekstin myös työn ja työelämän ympärille.