Utopioita sosialismin lapsille. Paremman tulevaisuuden kuvaukset itäsaksalaisessa Unser Sandmännchen -televisiosarjassa 1960- ja 1970-luvuilla

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, millaista tulevaisuuskuvaa itäsaksalaisessa Unser Sandmännchen -televisiosarjassa tuotettiin 1960- ja 1970-luvuilla. Analysoin sarjassa kuvattua maailmaa ihanteellisen yhteiskunnan utopiana, joka osallistui omalta osaltaan määrittelemään toiveita ja odotuksia paremmasta tulevaisuudesta. Pienille lapsille suunnattua Unser Sandmännchen -sarjaa esitettiin Saksan demokraattisessa tasavallassa lähes päivittäin vuodesta 1959 lähtien. Nykyisin se on yksi Itä-Saksan tunnetuimmista lasten televisiosarjoista. Sarja tarjoaa mielenkiintoisen lähdeaineiston tutkittaessa utopioita sekä tulevaisuuteen kohdistuneita odotuksia ja toiveita, sillä sarjalle on tyypillistä realismin, sadun ja fantasian elementtien yhdistely.

Tutkielmani sijoittuu osaksi historiallista ja kontekstoivaa lasten mediakulttuurin tutkimusta. Lähden analyysissäni siitä lähtökohdasta, että lapsille suunnatut televisio-ohjelmat ovat lastenkirjallisuuden tavoin aikuisten luomia representaatioita ja heijastelevat aina väistämättä ympäröivän yhteiskunnan käsityksiä maailmasta ja todellisuudesta. Tarkastelen aineistoani ensisijaisesti Itä-Saksan kontekstissa, mutta pyrin ottamaan huomioon myös ylirajaisten ja globaalien ilmiöiden merkityksen sarjassa esiintyville tulevaisuusvisioille. Tutkielmani tarkoituksena on osallistua siihen Itä-Saksan tutkimuksessa viime vuosina tapahtuneeseen muutokseen, joka pyrkii eroon tutkimuskenttää yksipuolisesti hallinneista totalitarismin, kehittymättömyyden ja alistamisen narratiiveista sortumatta kuitenkaan tutkimuskohteen nostalgisointiin tai romantisoimiseen. Keskeinen analyyttinen välineeni tutkimuksessa on utopian käsite: sarja asettuu käsitykseni mukaan osaksi laajempaa Itä-Saksassa käytyä utopiadiskurssia, jossa visioitiin parempaa ja onnellisempaa todellisuutta.

Tutkielma rakentuu kolmesta eri teemasta, joista kutakin tarkastellaan omassa käsittelyluvussaan. Analysoin ensinnäkin sitä, miten sarjassa rakennetaan kuvaa uudesta ja paremmasta sosiaalisesta todellisuudesta. Toiseksi käsittelen sarjassa esiintyviä teknologian representaatioita, jotka käsitykseni mukaan heijastelevat ja rakentavat teknofilista maailmankuvaa. Viimeisessä luvussa taas tarkastelen sitä, miksi sarjan utooppisuutta voidaan pitää luonteeltaan urbaanina. Utooppisuus ja urbaanius liitetään sarjassa ennen kaikkea Itä-Saksaan, kun taas menneisyys ja vieraat kulttuurit esitetään itäsaksalaisesta nykyisyydestä radikaalisti poikkeavina ja materiaalisessa kehityksessä jälkeenjääneinä. Tutkielmani taustalla on ajatus utooppisuuden historiallisuudesta. Pyrin tutkielmassani osoittamaan, että Unser Sandmännchen -sarjaa voidaan pitää luonteeltaan utooppisena, sillä se toisintaa ja varioi jatkuvasti Itä-Saksan utooppiselle diskurssille keskeisiä teemoja.