Suomalaisnuorten perhetaustan yhteys verkossa vietettyyn aikaan
Merinen, Suvi (2016-09-10)
Suomalaisnuorten perhetaustan yhteys verkossa vietettyyn aikaan
Merinen, Suvi
(10.09.2016)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen 10–18-vuotiaiden suomalaisnuorten internetin käyttöä ja tietokoneella vietettyä aikaa. Tutkimuksessani haluan selvittää miten perhetausta vaikuttaa nuorten tietokoneen käyttöön. Olen kiinnostunut perhetaustan kokonaisvaikutuksesta sekä siitä, missä määrin eroavaisuudet tietokoneen käytössä selittyvät sosiodemografisilla ja perhetaustaan liittyvillä tekijöillä.
Tutkielmani teoriaosassa käsittelen tietoyhteiskunnan uusia jakoja Jan van Dijkin ja Manuel Castellsin teorioiden pohjalta. Nostan esiin myös perhetaustan vaikutuksen yksilön toimintaan ja valintoihin. Esittelen työni teoriaosassa myös suomalaisnuorten mediakulutuksen tutkimusta, verkonkäyttäjistä tehtyjä tyypittelyjä ja avaan tietoyhteiskuntaan syntyneiden sukupolvea kuvaavaa diginatiivi-käsitettä sekä siihen kohdistunutta kritiikkiä.
Tutkielmani tutkimusote on kvantitatiivinen. Aineistonani on Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimus vuosilta 2009–2010, josta olen muodostanut 10–18-vuotiaita nuoria koskevan osa-aineiston. Analyysimenetelmänäni on lineaarinen regressiomalli (satunnaiskerrointen malli), missä otetaan huomioon aineiston hierarkkisuus. Lapsia ja nuoria sisältävässä aineistossani on luonnollinen kolmitasoinen hierarkia. Hierarkkisessa mallissa sisäkorrelaation avulla voidaan laskea ryhmätason vaikutuksen suuruus ja selvittää, kuinka samankaltaisia ryhmän jäsenet (eli tässä tutkimuksessa saman perheen lapset) ovat.
Tutkimustulokseni osoittavat, että nuorten verkossa viettämää aikaa erottelevat sukupuoli ja ikä. Vanhempien koulutuksella, työssäkäynnillä tai perherakennetekijöillä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tietokoneella vietettyyn aikaan tässä aineistossa. Tuloksieni mukaan saman perheen lasten tietokoneen käyttö muistuttaa kuitenkin enemmän sisarustensa käyttöä kuin muiden taustoiltaan samankaltaisten lasten tietokoneen käyttöä. Perheiden väliset eroavaisuudet voivat selittyä useilla havaitsemattomilla tekijöillä kuten koulun ja sen informaatioteknologian opetuksen vaikutuksella. Lasten tietokoneen käyttöön vaikuttavat mahdollisesti myös vanhempien arvot ja asenteet sekä perhearjen rytmittyminen harrastuksineen.
Tutkielmani teoriaosassa käsittelen tietoyhteiskunnan uusia jakoja Jan van Dijkin ja Manuel Castellsin teorioiden pohjalta. Nostan esiin myös perhetaustan vaikutuksen yksilön toimintaan ja valintoihin. Esittelen työni teoriaosassa myös suomalaisnuorten mediakulutuksen tutkimusta, verkonkäyttäjistä tehtyjä tyypittelyjä ja avaan tietoyhteiskuntaan syntyneiden sukupolvea kuvaavaa diginatiivi-käsitettä sekä siihen kohdistunutta kritiikkiä.
Tutkielmani tutkimusote on kvantitatiivinen. Aineistonani on Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimus vuosilta 2009–2010, josta olen muodostanut 10–18-vuotiaita nuoria koskevan osa-aineiston. Analyysimenetelmänäni on lineaarinen regressiomalli (satunnaiskerrointen malli), missä otetaan huomioon aineiston hierarkkisuus. Lapsia ja nuoria sisältävässä aineistossani on luonnollinen kolmitasoinen hierarkia. Hierarkkisessa mallissa sisäkorrelaation avulla voidaan laskea ryhmätason vaikutuksen suuruus ja selvittää, kuinka samankaltaisia ryhmän jäsenet (eli tässä tutkimuksessa saman perheen lapset) ovat.
Tutkimustulokseni osoittavat, että nuorten verkossa viettämää aikaa erottelevat sukupuoli ja ikä. Vanhempien koulutuksella, työssäkäynnillä tai perherakennetekijöillä ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tietokoneella vietettyyn aikaan tässä aineistossa. Tuloksieni mukaan saman perheen lasten tietokoneen käyttö muistuttaa kuitenkin enemmän sisarustensa käyttöä kuin muiden taustoiltaan samankaltaisten lasten tietokoneen käyttöä. Perheiden väliset eroavaisuudet voivat selittyä useilla havaitsemattomilla tekijöillä kuten koulun ja sen informaatioteknologian opetuksen vaikutuksella. Lasten tietokoneen käyttöön vaikuttavat mahdollisesti myös vanhempien arvot ja asenteet sekä perhearjen rytmittyminen harrastuksineen.