”ONHAN SE REKRYTOINTI KUIN YRITYKSEN KÄYNTIKORTTI” Tutkimus työnhakijoiden rekrytointikokemuksista ja hakijakokemukseen vaikuttavista kriittisistä tekijöistä

Abstract

Rekrytointitutkimuksen painopiste on viime vuosikymmenien aikana siirtynyt yrityksen näkökulmasta hakijan näkökulmaan, ja viime vuosina työnhakijoiden rekrytointikokemukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua myös mediassa ja HR-ammattilaisten keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mistä hyvä hakijakokemus rekrytoinnissa muodostuu. Tarkemmin sanoen tutkimuksella selvitettiin sitä, mitä ylipäätään hakijakokemuksella tarkoitetaan, mitkä ovat hyvää rekrytointikokemusta edistäviä ja estäviä tekijöitä ja minkälaisia seurauksia hakijakokemuksella voi olla. Tutkimus toteutettiin kriittisten tapahtumien menetelmällä ja aineisto kerättiin haastattelemalla Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita heidän rekrytointikokemuksistaan. Haastatteluaineiston kategorisoinnin kautta rekrytointiprosessista identifioitiin hakijakokemuksen kannalta tärkeitä rekrytointiprosessin vaiheita ja osa-alueita.

Haastateltujen kokemuksissa toistuneet tekijät, jotka hakijat liittivät hyviin ja huonoihin rekrytointikokemuksiin määrittävinä tekijöinä liittyivät työpaikkailmoitukseen, hakemisvaiheeseen, työhaastatteluihin ja viestintään. Hyvissä rekrytointikokemuksissa työpaikkailmoituksesta oli selkeästi käynyt ilmi tarvittavat tiedot, itse hakeminen oli tehty helpoksi, prosessin aikana viestintä oli ollut selkeää ja runsasta, rekrytoija oli osoittanut kiinnostusta hakijaa kohtaan ja prosessi oli koettu oikeudenmukaiseksi. Kaikki hakijakokemukseen vaikuttavat kriittiset tekijät tiivistäen voisi sanoa, että rekrytoivan tahon aito kiinnostus prosessia ja hakijoita kohtaan ja prosessin inhimillisyys takaavat sen, että hakijalle jää prosessista hyvä mieli.

Se, millaisia rekrytointikokemuksia hakijoilla on, voi tutkimuksen mukaan muuttaa hakijoiden työnantajamielikuvaa ja asenteita yritystä kohtaan sekä vaikuttaa prosessin keskeyttämiseen tai aikeisiin hakea yritykseen uudelleen. Lisäksi hakijoiden tapa jakaa kokemuksiaan sekä lähipiirilleen että sosiaalisessa mediassa voivat laajentaa seurauksia. Rekrytointiprosessin hakijakokemuksen seuraukset ulottuvat siis laajemmalle kuin kyseiseen rekrytointiin ja sen onnistumiseen.

Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että yritysten kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota rekrytointiprosessiensa hakijaystävällisyyteen, jotta ne eivät jää osaajakilpailussa muiden yritysten taakse, vaan saavat laadukkaita hakemuksia jatkossakin. Rekrytointiprosessin kehittämisessä kannattaa hyödyntää HR- tai rekrytointijärjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia sekä hakijoiden palautetta. Lisäksi rekrytoinnissa mukana olevien yrityksen edustajien rekrytointiin liittyvän osaamisen tulee olla ajan tasalla.