| dc.contributor | Prosessioikeus | - |
| dc.contributor.author | Grönholm, Heidi | |
| dc.date.accessioned | 2016-12-20T08:45:33Z | |
| dc.date.available | 2016-12-20T08:45:33Z | |
| dc.date.issued | 2016-12-20 | |
| dc.identifier.uri | http://www.utupub.fi/handle/10024/130091 | |
| dc.description.abstract | Tutkielmassa tarkastellaan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun kokonaisuudistuksen myötä lainsäädäntöön kirjoitetun todisteen hyödyntämiskieltosäännöksen vaikutusta syyteharkintaa koskevassa päätöksenteossa. Tutkielman metodi on lainopillinen eli hyödyntämiskieltosäännöksen vaikutusta syyttäjän päätöksentekoon tarkastellaan oikeuslähteitä tulkitsemalla. Hyödyntämiskieltosäännöksen sisältöä käsitellään pääasiassa asiaa koskevien lain esitöiden ja keskeisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa. Syyttäjän päätöksentekoa koskevassa tarkastelussa keskeisenä lähdeaineistona on oikeustieteellisen kirjallisuuden ohella käytetty syyttäjälaitoksen omaa julkaisumateriaalia kuten valtakunnansyyttäjän yleisiä ohjeita sekä valtakunnansyyttäjänviraston julkaisuja. Tutkielman syytekynnystä koskeva tarkastelu perustuu puolestaan pääosin Jaakko Jonkan väitöskirjassaan esittämään syyteharkinnan päätöksenteon punnintamalliin.
Todisteen hyödyntämiskielto liittyy näytön arvioinnissa käytettävissä olevan hyväksyttävän todistusaineiston rajaamista koskevan ongelman ratkaisemiseen, joka on luonteeltaan oikeuskysymys. Syyttäjän kannalta oikeuskysymykset tulee ratkaista vastaavalla tavalla kuin tuomioistuimessa eli hyväksyttyjä oikeuslähteitä tulkitsemalla. Syyteharkinnassa hyödyntämiskieltosäännöstä sovellettaessa on kuitenkin huomioitava syyteharkintaratkaisun merkitys rikosprosessia jatkavana päätöksenä. Hyödyntämiskieltokysymykseen liittyvä epäselvyys voi siten vaikuttaa syyteharkintaratkaisuun asian selvittämisintressin painoarvoa nostamalla. Tämän johdosta hyödyntämiskieltokysymykseen liittyvä epäselvyys voi konkreettisessa rajatapauksessa puoltaa syytteen nostamista. Vastaavasti selvässä hyödyntämiskiellon soveltamistapauksessa todiste tulisi jättää jo syyteharkinnan yhteydessä tulevan syytettä tukevan oikeudenkäyntiaineiston ulkopuolelle.
Hyödyntämiskieltosäännöksen soveltamiseen johtanutta prosessin kulkua ei ole pidettävä toivottavana rikosprosessin tavoitteiden saavuttamiseksi. Syyttäjän tulisi pyrkiä estämään tällaisia tilanteita aktiivisen esitutkintayhteistyön puitteissa jo esitutkinnan aikana. Vastaavasti syyttäjän tulee pyrkiä vaikuttamaan hyödyntämiskieltosäännöksen soveltamisen tarpeeseen vastaamalla omassa toiminnassaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta, mihin hän voi todistelun osalta parhaiten vaikuttaa noudattamalla objektiivisuusperiaatetta rikosprosessin kaikissa vaiheissa. | - |
| dc.language.iso | fin | - |
| dc.publisher | fi=Turun yliopisto|en=University of Turku| | |
| dc.title | Todisteen hyödyntämiskielto syyteharkinnassa | - |
| dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
| dc.description.notification | Siirretty Doriasta | |
| dc.contributor.faculty | fi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law| | |
| dc.contributor.studysubject | fi=Oikeustiede, OTM-tutkinto|en=Law, Master of Laws| | |
| dc.contributor.department | fi=Oikeustieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Law| | |
| dc.format.content | abstractOnly | |