Late Mortality and Cardiovascular Morbidity After Cancer at a Young Age in Finland

Abstract

Advances in cancer therapies have led to an improved survival after childhood cancer, but also to numerous late adverse sequelae. We aimed to analyze late cardiovascular effects, the leading non-malignant complications, and mortality after cancer at a young age.

Via linkage to the hospital discharge registry, we compared cardiovascular complications among 5-year survivors (13,860) younger than 35 years at cancer diagnosis to those of a healthy sibling cohort. Furthermore, the causes of death and purchases of cardiovascular medications and drugs associated with metabolic syndrome were evaluated after early onset cancer and compared to siblings and the general population by accessing the causes-of-death and the drug purchase registers.

Both childhood and young adult cancer survivors were more prone to suffer from all studied cardiovascular conditions than their siblings with the highest hazard ratios (HRs) for cardiomyopathy/ cardiac insufficiency. Standardized mortality ratios (SMRs) were elevated after early onset cancer with respect to overall causes of death, cardiovascular causes, and other causes. Additionally, early onset cancer patients were more likely to purchase drugs for cardiovascular disorders and conditions associated with the metabolic syndrome than siblings. All studied cardiovascular outcomes were highly dependent on the cancer diagnosis and the age at cancer diagnosis.

These studies emphasize the need for setting up long-term cardiovascular follow-up guidelines for early onset cancer survivors, especially in young adult cancer survivors who are still at lack of those. The prevention and early detection of cardiovascular late effects is the ultimate goal for their lifelong medical surveillance to ensure them a best possible quality of life.

Myöhempi kuolleisuus ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet nuoruusiän syövän jälkeen Suomessa

Kehittyneiden hoitojen myötä suurin osa lapsuudessa ja nuoruusiässä syöpään sairastuneista selviää taudistaan, mutta heille voi ilmaantua muita terveysongelmia syöpähoitojen myöhäisvaikutuksina. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ilmaantumista ja kuolleisuutta nuoruusiässä syövän sairastaneilla. Hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) avulla analysoitiin alle 35-vuotiaana syöpädiagnoosin saaneiden ja syövästä 5 vuotta selviytyneiden (N=13,860) henkilöiden sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia verrattuna sisaruksiin. Lisäksi verrattiin syöpää sairastaneiden kuolinsyitä sekä heidän kardiovaskulaarilääkkeiden ja metabolisen oireyhtymän lääkkeiden ostomääriä sisarusten ja väestön ostomääriin. Nämä tiedot poimittiin kuolinsyyrekisteristä ja KELAn lääkeostorekisteristä.

Lapsuudessa tai nuoruusiässä syöpää sairastaneilla todettiin sisaruksia korkeampi vaara sairastua sydämen ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Korkein vaarasuhde koski kardiomyopatiaa/ sydämen vajaatoimintaa. Yli viisi vuotta syövän jälkeen selviytyneiden todettiin menehtyvän ikätovereitaan todennäköisemmin ennenaikaisesti. Syövän lisäksi kuolinsyynä oli verrokkeja useammin sydän- ja verisuonisairaudet. Lisäksi lapsuudessa ja nuoruudessa syövän sairastaneilla todettiin suuremmat vaarasuhteet kardiovaskulaarilääkkeiden ja metabolisen oireyhtymän lääkkeiden ostoihin verrattuna sisaruksiin. Vaarasuhteet tutkimuksen kohteena oleviin sairauksiin olivat selkeästi riippuvaisia syövän diagnoosityypistä ja sairastumisiästä.

Tulokset vahvistavat kansainvälistä käsitystä siitä, että nuorena syövän sairastaneet tarvitsevat systemaattisempaa, yksilöllistä ja monesti elinikäistä myöhäisvaikutusseurantaa. Erityisesti nuorena aikuisena syövän sairastaneille ei ole luotu tarkkoja suosituksia siitä, miten myöhäisvaikutusseuranta on syytä toteuttaa. Optimaalisella pitkäaikaisneuvonnalla sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet voitaisiin havaita mahdollisimman varhain ja osa sairastavuudesta pystyttäisiin jopa estämään.