Puettu lapsuus. Löytöretkiä lastenvaatteiden saarille

Abstract

Väitöskirjan aiheena ovat alle kouluikäisten lasten vaatteet Suomessa. Aihetta käsitellään lastenvaatesaarten metaforan kautta. Lastenvaatesaaret kuvaavat pukeutumisen roolia siinä, miten lasten ja aikuisten maailmoja erotellaan toisistaan sekä sitä, miten lapsuuden käsite ja idea näkyvät materiaalisessa kulttuurissa. Tutkimuksessa kysytään: Mitä asioita lastenvaatteissa on pidetty tärkeänä, ja mitä tämä kertoo lapsuuteen liitetyistä merkityksistä? Miten lapset itse tulkitsevat vaatteita? Lisäksi pohditaan, mitä museokokoelmat kertovat lasten pukemisesta, ja miten museoesineitä voi tutkia ja tulkita.

Tarkastelun teoreettisina kehyksinä toimivat kansatieteellinen esinetutkimus sekä monitieteinen materiaalisen kulttuurin tutkimus, lapsinäkökulmainen tutkimus ja aistientutkimus. Pääasiallisina tutkimusaineistoina on käytetty Helsingin kaupunginmuseon kokoelmia sekä 5–7-vuotiaiden lasten haastatteluja. Näitä aineistoja tukevat kyselyvastaukset, lastenhoitokirjallisuus ja muu lasten pukemiseen liittyvä keskustelu. Tutkimuksessa hyödynnetään multistrategista, monenlaisia aineistoja ja menetelmiä yhdistelevää lähestymistapaa. Museokokoelmia tulkitaan museon tietokantoja hyödyntävän kvantitatiivisen analyysin kautta sekä aisteja tarkastelevan esineiden etnografian avulla.

Tutkimus antaa uusia näkökulmia sekä lastenvaatteisiin että esineiden tutkimukseen. Lastenvaatteissa on pidetty tärkeänä niiden puhtautta, siisteyttä ja käytännöllisyyttä osana turvallista, liikkuvaa ja leikkivää lapsuutta. Tärkeänä on pidetty myös lapsille sopivina pidettyjä vaaleita tai iloisia värejä ja kuvioita sekä sukupuoliin ja ikävaiheisiin liitettäviä piirteitä. Lapset itse painottavat vaatteiden mukavuutta, niiden yhdenmukaisuutta toisten lasten kanssa sekä värejä ja kuvioita. Lastenvaatteet paitsi ilmaisevat lapsuuteen liittyviä merkityksiä, myös muokkaavat lapsena olemista, käyttäytymistä ja toimintaa. Esimerkiksi käytännölliset, teknisistä materiaaleista valmistetut ulkoilupuvut ohjaavat lapsia riehakkaisiin ulkoleikkeihin. Toisaalta vaatteiden materiaaliset ominaisuudet avaavat lapsille leikin ja mielikuvituksen maailman, jossa vaatteet voivat olla myös taianomaisia. Aistivälitteisen tiedon ja materiaalisuuden merkitys on keskeinen paitsi lasten esinesuhteissa, myös museoesineiden analysoinnissa. Lapsiin liittyvät museokokoelmat liittyvät usein hyväosaiseen lapsuuteen, ja niihin liitetään monesti henkilökohtaisia ja nostalgisia merkityksiä. Niiden mukana on talletettu vain vähän lasten omia käsityksiä esineistä tai lasten itse antamia merkityksiä.

Dressed Childhood. Journeys to the Children´s Wear Islands.

The topic of this research is the clothing of children below school age in Finland. The subject is analysed through the metaphor of Children´s Wear Islands, which describes the way the separation between lives of children and adults becomes visible in children´s clothing and how the idea and concept of childhood becomes visible and tangible in material culture. The research questions are as follows: which features have been considered important in children´s clothing, and what do they tell about the meanings attached to childhood? How do children themselves experience and interpret clothes? Further, what do museum collections tell about children´s clothing, and how could one study and interpret museum objects?

The theoretical frame of this study is based on material culture studies and ethnological study of objects, with an emphasis on the viewpoints of child-centered and sensory studies. The research method is multi-strategical, utilizing several alternative sources and methods. The main sources in the study are the Collections of the Helsinki City Museum and interviews of 5- to 7-year-old children. Additional research material consists of inquiries, child-care literature, and further discussion on children´s clothes, e.g. on the Internet. The museum collections are analysed through a quantitative analysis of information provided by the museum´s object database, but also by means of sensory ethnography of museum objects.

The study introduces new viewpoints on children´s clothing and to the study of objects. It has been considered important that children´s clothes are clean, tidy and practical as a part of a good and safe childhood, full of play and innocence. Light or happy colours and prints, often expressing gender and age as well, have been essential. Children themselves emphasize comfort of clothes, and similarity compared to other children, but they are also keen on colours and prints. Children´s clothes not only indicate the meanings related to childhood but also shape the ways of being a child. For example, practical and technical outerwear, popular in Finland, encourage children to play outdoors in a vigorous manner. On the other hand, the materiality of clothes opens up a world of play and imagination, where clothes may appear as magical as well. The role of sensory observation and materiality is central not only in children´s relations to the material world but also in analysing museum objects. In museum collections, the material culture related to childhood is mostly connected with a wealthy, desirable childhood, with attached personal and nostalgic meanings. There are few indications of children´s own history, such as children´s own perceptions of objects or meanings, given to objects from the children´s own viewpoints.