Peli voimavaraistavana välineenä diabetesta tai astmaa sairastavien lasten ohjauksessa
Kaartemo, Sari (2017-01-03)
Peli voimavaraistavana välineenä diabetesta tai astmaa sairastavien lasten ohjauksessa
Kaartemo, Sari
(03.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on kuvata puheeksiottamisen työkalupakin (PADAM-pakki) mahdollisuuksia edistää diabetesta tai astmaa sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä voimavaraistumista tukevaa ohjausta. Saadun tiedon pohjalta on mahdollista arvioida PADAM-pakin käytettävyyttä ja kehittää sitä voimavaraistavammaksi välineeksi pitkäaikaissairaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen.
Tutkimus toteutettiin fenomenologisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin eteläsuomalaisella lasten ja nuorten poliklinikalla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat diabetesta tai astmaa sairastavat 6–18-vuotiaat lapset, heidän perheensä sekä vastaanottoa pitävät hoitajat. Tutkimusaineisto sisälsi 14 vastaanottokäyntiä sekä kolmen hoitajan teemahaastattelut. Vastaanottokäynnit analysoitiin deduktiivisesti temaattisella analyysillä käyttämällä pohjana kirjallisuuskatsaukseen perustuvaa havaintomatriisia. Hoitajien haastattelut analysoitiin induktiivisesti temaattisella analyysillä.
PADAM-pakkia voidaan pitää lapselle suunnattuna lähiohjauksena tapahtuvana yksilöohjauksena. PADAM-pakki sisältää runsaasti hyviä elementtejä, jotka edesauttavat asiakaslähtöisempää hoitotyötä. Kuitenkaan pakki ei itsessään riitä, vaan se vaatii hoitajalta sitoutumista pakin käyttöön sekä hoitajan tietämystä siitä, mitkä tekijät tukevat potilaan voimavaraistumista. Hoitajat kokivat PADAM-pakin kanssa työskentelyssä hyviä puolia, mutta näkivät siinä myös kehittämiskohteita.
Jatkotutkimuksessa tulisi tarkastella PADAM-pakin käyttöä pidemmällä aikavälillä, koska voimavaraistumista tukeva ohjaus on prosessi, joka vaatii sekä potilaalta että ohjaajalta vahvaa ja vuorovaikutuksellista roolia eikä voimavaraistuminen tapahdu yhden kerran ohjauksella.
Tutkimus toteutettiin fenomenologisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin eteläsuomalaisella lasten ja nuorten poliklinikalla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat diabetesta tai astmaa sairastavat 6–18-vuotiaat lapset, heidän perheensä sekä vastaanottoa pitävät hoitajat. Tutkimusaineisto sisälsi 14 vastaanottokäyntiä sekä kolmen hoitajan teemahaastattelut. Vastaanottokäynnit analysoitiin deduktiivisesti temaattisella analyysillä käyttämällä pohjana kirjallisuuskatsaukseen perustuvaa havaintomatriisia. Hoitajien haastattelut analysoitiin induktiivisesti temaattisella analyysillä.
PADAM-pakkia voidaan pitää lapselle suunnattuna lähiohjauksena tapahtuvana yksilöohjauksena. PADAM-pakki sisältää runsaasti hyviä elementtejä, jotka edesauttavat asiakaslähtöisempää hoitotyötä. Kuitenkaan pakki ei itsessään riitä, vaan se vaatii hoitajalta sitoutumista pakin käyttöön sekä hoitajan tietämystä siitä, mitkä tekijät tukevat potilaan voimavaraistumista. Hoitajat kokivat PADAM-pakin kanssa työskentelyssä hyviä puolia, mutta näkivät siinä myös kehittämiskohteita.
Jatkotutkimuksessa tulisi tarkastella PADAM-pakin käyttöä pidemmällä aikavälillä, koska voimavaraistumista tukeva ohjaus on prosessi, joka vaatii sekä potilaalta että ohjaajalta vahvaa ja vuorovaikutuksellista roolia eikä voimavaraistuminen tapahdu yhden kerran ohjauksella.