FUTURE OF ENTREPRENEURSHIP IN FINLAND Perspective on the Entrepreneurship Education
Mäki-Teeri, Marianna (2017-01-04)
FUTURE OF ENTREPRENEURSHIP IN FINLAND Perspective on the Entrepreneurship Education
Mäki-Teeri, Marianna
(04.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Yrittäjyys vaikuttaa valtioiden, alueiden ja yhteisöjen hyvinvointiin sen mahdollistaman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kautta. Tulevaisuuden uskotaan tuovan mukanaan entistä enemmän epävarmuutta ja monimutkaisuutta, joka todennäköisesti lisää yrittäjämäisten toimintatapojen tarvetta. Koulutuksen kehitystahdin ei kuitenkaan koeta pysyneen mukana yrittäjyyden toimintaympäristön nopeassa muutoksessa.
Tämän tutkielman tavoitteena on hahmottaa yrittäjyyden tulevaisuutta Suomessa vuoteen 2030 asti ja selvittää, minkälaisia muutostarpeita ja -paineita se tuo yrittäjyyskasvatukselle. Tulevaisuutta lähestytään tutkimalla kahdenkymmenen megatrendin vaikutusta Suomen yrittäjyyteen sekä tunnistamalla tärkeimpiä muutostekijöitä. Näin pyritään selvittämään, minkälaisia yrittäjämäisiä toimintatapoja, ominaisuuksia ja taitoja tulisi kehittää sekä käytännön keinoja näiden vahvistamiseksi yrittäjyyskasvatuksessa.
Laaja kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä noudattaen politiikka- ja argumentti-Delfoin suuntaviivoja. Kahden tutkimuskierroksen aikana materiaalia kerättiin sekä haastatteluin että tutkimuslomakkein asiantuntijapaneelilta, jossa mukana oli kuusitoista edustajaa yrityksistä, julkishallinnosta, järjestöistä sekä koulutus- ja kehitysorganisaatioista.
Tutkimustulokset sisältävät analyysin megatrendien vaikutuksesta Suomen yrittäjyyteen sekä lähes neljäkymmentä tunnistettua muutospainetta. Nämä muutospaineet ennakoivat, että teknologian kehittyminen, poliittiset uudistukset, yhteiskuntamme erityispiirteet, arvojen muutos, taloudelliset kehityspaineet sekä ympäristöolosuhteet ja resurssiniukkuus ajavat yrittäjyyden muutosta Suomessa. Näihin muutospaineisiin vastaamiseksi yrittäjyyskasvatuksessa tulisi kehittää monipuolisempia toimintatapoja, ominaisuuksia ja taitoja. Käytännössä näiden vahvistaminen vaatii uusien opetustustapojen, arvostelumenetelmien ja opiskeluympäristöjen käyttöönottoa sekä tiiviimpää yhteistyötä eri yhteiskunnan toimijoiden kesken. Entrepreneurship affects nations, regions, and communities, and contributes to their wealth-creating capacities through economic and social development. A higher demand for entrepreneurial behaviour is anticipated to result from the increasing uncertainty and complexity of the future. It has been also indicated that the education is not evolving as fast as the environment for entrepreneurship.
The aim of the thesis is to study the future of entrepreneurship in Finland up to 2030 and to identify the needs and pressures it produces for entrepreneurship education in Finland. The insight of the future will be gained by studying megatrends and their probable and desirable impacts on entrepreneurship and identifying the key pressures driving these impacts. This exploration forms the basis to understand the needs and pressures of entrepreneurship education. The emphasis is to recognise what kind of entrepreneurial behaviours, attributes, and skills should be encouraged in education and how these can be enhanced in practice.
The Delphi method to collect the quantitative and qualitative data for this research followed the principles of both Policy and Argument Delphi methods. The two-round Delphi study included both personal interviews and questionnaires. The expert group that participated in the study included 16 actors from business, public governance, educational institutions, as well as, non-governmental and development organisations.
The results include the analysis of the impacts of 20 megatrends on entrepreneurship in Finland and almost forty pressures identified to drive these impacts. These pressures indicate that technological advancements, political realignments, special needs and characteristics of the society, the cultural transmission of values, environmental conditions and resources and the development needs of the economy results the future changes of entrepreneurship in Finland. These pressures demands a larger diversity of behaviours, attributes and skills to be enhanced in the entrepreneurship education which main focus should be on action. The encouragement of these behaviours, attributes and skills require new teaching approaches, grading practices, learning environments and a higher co-operation between different actors of society.
Tämän tutkielman tavoitteena on hahmottaa yrittäjyyden tulevaisuutta Suomessa vuoteen 2030 asti ja selvittää, minkälaisia muutostarpeita ja -paineita se tuo yrittäjyyskasvatukselle. Tulevaisuutta lähestytään tutkimalla kahdenkymmenen megatrendin vaikutusta Suomen yrittäjyyteen sekä tunnistamalla tärkeimpiä muutostekijöitä. Näin pyritään selvittämään, minkälaisia yrittäjämäisiä toimintatapoja, ominaisuuksia ja taitoja tulisi kehittää sekä käytännön keinoja näiden vahvistamiseksi yrittäjyyskasvatuksessa.
Laaja kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä noudattaen politiikka- ja argumentti-Delfoin suuntaviivoja. Kahden tutkimuskierroksen aikana materiaalia kerättiin sekä haastatteluin että tutkimuslomakkein asiantuntijapaneelilta, jossa mukana oli kuusitoista edustajaa yrityksistä, julkishallinnosta, järjestöistä sekä koulutus- ja kehitysorganisaatioista.
Tutkimustulokset sisältävät analyysin megatrendien vaikutuksesta Suomen yrittäjyyteen sekä lähes neljäkymmentä tunnistettua muutospainetta. Nämä muutospaineet ennakoivat, että teknologian kehittyminen, poliittiset uudistukset, yhteiskuntamme erityispiirteet, arvojen muutos, taloudelliset kehityspaineet sekä ympäristöolosuhteet ja resurssiniukkuus ajavat yrittäjyyden muutosta Suomessa. Näihin muutospaineisiin vastaamiseksi yrittäjyyskasvatuksessa tulisi kehittää monipuolisempia toimintatapoja, ominaisuuksia ja taitoja. Käytännössä näiden vahvistaminen vaatii uusien opetustustapojen, arvostelumenetelmien ja opiskeluympäristöjen käyttöönottoa sekä tiiviimpää yhteistyötä eri yhteiskunnan toimijoiden kesken.
The aim of the thesis is to study the future of entrepreneurship in Finland up to 2030 and to identify the needs and pressures it produces for entrepreneurship education in Finland. The insight of the future will be gained by studying megatrends and their probable and desirable impacts on entrepreneurship and identifying the key pressures driving these impacts. This exploration forms the basis to understand the needs and pressures of entrepreneurship education. The emphasis is to recognise what kind of entrepreneurial behaviours, attributes, and skills should be encouraged in education and how these can be enhanced in practice.
The Delphi method to collect the quantitative and qualitative data for this research followed the principles of both Policy and Argument Delphi methods. The two-round Delphi study included both personal interviews and questionnaires. The expert group that participated in the study included 16 actors from business, public governance, educational institutions, as well as, non-governmental and development organisations.
The results include the analysis of the impacts of 20 megatrends on entrepreneurship in Finland and almost forty pressures identified to drive these impacts. These pressures indicate that technological advancements, political realignments, special needs and characteristics of the society, the cultural transmission of values, environmental conditions and resources and the development needs of the economy results the future changes of entrepreneurship in Finland. These pressures demands a larger diversity of behaviours, attributes and skills to be enhanced in the entrepreneurship education which main focus should be on action. The encouragement of these behaviours, attributes and skills require new teaching approaches, grading practices, learning environments and a higher co-operation between different actors of society.