” TÄSSÄ KÄY HYVIN TAI TOSI HYVIN ” Yksilöllisen ja kollektiivisen psykologisen pääoman osatekijöiden tarkastelu ja vahvistaminen. Case: Silta Oy, Tampereen Palvelukeskus
Virtanen, Maija (2017-01-24)
” TÄSSÄ KÄY HYVIN TAI TOSI HYVIN ” Yksilöllisen ja kollektiivisen psykologisen pääoman osatekijöiden tarkastelu ja vahvistaminen. Case: Silta Oy, Tampereen Palvelukeskus
Virtanen, Maija
(24.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Psykologinen pääoma tuo aineettoman pääoman tutkimuskentälle uuden ilmiön, joka kiinnittää huomion henkisen kapasiteetin mahdollisuuksiin. Psykologisella pääomalla tarkoitetaan kehittynyttä positiivista psyykkistä mielentilaa, jonka osatekijöitä ovat itseluottamus, toivo, optimismi ja sinnikkyys. Ilmiönä psykologista pääomaa on tutkittu 2000 luvulta lähtien ja sillä on löydetty yhteyksiä yleisesti positiiviseksi ymmärrettyyn organisaatiokäyttäytymiseen. Psykologisesta pääomasta onkin ennustettu tulevaisuuden kilpailuetua niin yksilö- kuin organisaatiotasolla tarkasteltuna.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella psykologisen pääoman osatekijöitä ja niiden vahvistamista sekä yksilöllisellä että kollektiivisella tasolla. Tutkimus toteutettiin tekemällä teemahaastatteluja asiantuntijaorganisaatiossa, joka toimii HR- ja palkkapalvelualalla. Haastatteluita toteutettiin yhteensä 9, joista 7 oli yksilöhaastatteluita ja 2 ryhmähaastatteluita.
Tämä tutkimus osoittaa, että psykologinen pääoma on moniulotteinen ilmiö, jonka vahvistamisen keinot liittyvät niin ikään moninaisiin kokonaisuuksiin. Keskeisimmät tutkimuksessa esiin nousseet teemat koskivat esimieskäytäntöjä sekä aineettoman pääoman muita lajeja kuten inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Yksilöllisellä tasolla tarkasteluna keskeinen psykologista pääomaa vahvistava kokonaisuus oli inhimillinen pääoma kun taas kollektiivisella tasolla sosiaalinen pääoma nousi keskeiseksi psykologista pääomaa vahvistavaksi kokonaisuudeksi. Molemmilla tasoilla vahvistamisen keinoiksi nousivat esimieskäytännöt, tosin kollektiivisella tasolla niiden merkitys oli hieman suurempi.
Vaikka psykologinen pääoma kytkeytyy tiiviisti muihin aineettoman pääoman lajeihin, on sen tarkastelu erikseen kuitenkin tarpeen. Psykologinen pääoma voidaan nähdä ilmiönä, joka on hyvin herkkä reagoimaan ja muuttumaan. Näin ollen se luo organisaatioille mahdollisuuksia vahvistaa ja johtaa henkistä kapasiteettia huomioimalla siihen vaikuttavat tekijät. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan yksilöllinen ja kollektiivinen psykologinen pääoma tulee nähdä erillisinä ilmiöinä. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että niiden heijastelua ja vaikutusta toisiinsa ei voida sivuuttaa. Näyttää siltä, että vahva yksilön psykologinen pääoma vahvistaa kollektiivista psykologista pääomaa ja päinvastoin. Tähän liittyen tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta, jossa eri tasojen vaikutuksia toisiinsa tarkastellaan tarkemmin.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella psykologisen pääoman osatekijöitä ja niiden vahvistamista sekä yksilöllisellä että kollektiivisella tasolla. Tutkimus toteutettiin tekemällä teemahaastatteluja asiantuntijaorganisaatiossa, joka toimii HR- ja palkkapalvelualalla. Haastatteluita toteutettiin yhteensä 9, joista 7 oli yksilöhaastatteluita ja 2 ryhmähaastatteluita.
Tämä tutkimus osoittaa, että psykologinen pääoma on moniulotteinen ilmiö, jonka vahvistamisen keinot liittyvät niin ikään moninaisiin kokonaisuuksiin. Keskeisimmät tutkimuksessa esiin nousseet teemat koskivat esimieskäytäntöjä sekä aineettoman pääoman muita lajeja kuten inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Yksilöllisellä tasolla tarkasteluna keskeinen psykologista pääomaa vahvistava kokonaisuus oli inhimillinen pääoma kun taas kollektiivisella tasolla sosiaalinen pääoma nousi keskeiseksi psykologista pääomaa vahvistavaksi kokonaisuudeksi. Molemmilla tasoilla vahvistamisen keinoiksi nousivat esimieskäytännöt, tosin kollektiivisella tasolla niiden merkitys oli hieman suurempi.
Vaikka psykologinen pääoma kytkeytyy tiiviisti muihin aineettoman pääoman lajeihin, on sen tarkastelu erikseen kuitenkin tarpeen. Psykologinen pääoma voidaan nähdä ilmiönä, joka on hyvin herkkä reagoimaan ja muuttumaan. Näin ollen se luo organisaatioille mahdollisuuksia vahvistaa ja johtaa henkistä kapasiteettia huomioimalla siihen vaikuttavat tekijät. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan yksilöllinen ja kollektiivinen psykologinen pääoma tulee nähdä erillisinä ilmiöinä. Tämän tutkimuksen pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että niiden heijastelua ja vaikutusta toisiinsa ei voida sivuuttaa. Näyttää siltä, että vahva yksilön psykologinen pääoma vahvistaa kollektiivista psykologista pääomaa ja päinvastoin. Tähän liittyen tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta, jossa eri tasojen vaikutuksia toisiinsa tarkastellaan tarkemmin.