Diagnostic studies in children with acute infections : Microbes and biomarkers

Abstract

We did four distinct clinical studies, mainly in the emergency department (ED) setting, to pragmatically evaluate the accuracy, feasibility and characteristics of different diagnostic tests in children with acute infections, and documented the etiology of febrile pharyngitis.

The results of this study show that point-of-care tests (POCTs) for white blood cell count and C-reactive protein (CRP) were feasible and relatively accurate in comparison with standard laboratory methods. The occurrence of discrepant plasma procalcitonin (PCT) and CRP levels in acutely ill children was 29%. We confirmed an earlier finding that PCT rises more rapidly than CRP in bacteremic patients and made a new observation that PCT increases also in patients with acute diabetic ketoacidosis. In addition, a multianalyte antigen detection POCT for respiratory viruses was proven user-friendly and specific. It gave an overall sensitivity of 83% for influenza viruses, 89% for respiratory syncytial virus but only 25% for adenovirus in comparison with the polymerase chain reaction method. Finally, we found that febrile pharyngitis was caused solely by viruses in 59%, by viruses together with group A streptococcus (GAS) in 13% and solely by GAS in 10% of the children. Blood myxovirus resistance protein A (MxA) levels were increased in most of the pharyngitis patients with virus detection further supporting the causative role of viruses.

These results highlight the usefulness of POCTs in ED setting. In addition, we completed the etiological picture of febrile pharyngitis.

Tutkimuksia lasten äkillisten infektioiden diagnostiikasta: mikrobeja ja merkkiaineita

Kuumeisen lapsen lääketieteellinen arvio perustuu ensisijaisesti potilaan kliiniseen tutkimiseen. Arvion apuna voidaan tarvittaessa käyttää laboratoriotutkimuksia. Teimme neljä erillistä kliinistä tutkimusta selvittääksemme tiettyjen laboratoriokokeiden käytettävyyttä, tarkkuutta ja ominaisuuksia äkillisiä infektioita sairastavien lapsien diagnostiikassa. Tutkimukset tehtiin käytännönläheisesti ja ne toteutettiin pääsääntöisesti päivystyspoliklinikalla. Lisäksi selvitimme kuumeisen nielutulehduksen aiheuttajat.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valkosolujen ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP) nopeat vieritestit olivat käytettävyydeltään hyviä ja suhteellisen tarkkoja laboratorion vakiomenetelmiin verrattuna. Totesimme myös, että 29 %:lla äkillisesti sairastuneista lapsista prokalsitoniinin (PCT) ja CRP:n pitoisuudet plasmassa ovat keskenään ristiriidassa. Vahvistimme samalla aiemmat havainnot siitä, että PCT-pitoisuus suurenee CRP:tä nopeammin baktereemisilla potilailla. Teimme uuden havainnon PCT:n noususta akuuttia ketoasidoosia sairastavilla lapsilla. Antigeenin osoitukseen perustuva monianalyyttinen hengitystievirusten pikatesti osoittautui käyttäjäystävälliseksi ja tarkaksi. Vertailussa nukleiinihapon osoitukseen perustuvaan menetelmään testin herkkyys influenssaviruksille oli 83 %, RS-virukselle 89 % mutta adenovirukselle vain 25 %. Nielutulehduksen aiheuttajaksi todettiin 59 %:lla lapsista virus, 13 %:lla virus ja A-ryhmän streptokokki (GAS) yhdessä ja 10 %:lla GAS yksinään. Veren myxovirus resistance protein A (MxA) -pitoisuus oli suurentunut suurimmalla osalla viruspositiivisista potilaista tukien ajatusta viruksesta kyseisen taudin aiheuttajana.

Tuloksemme korostavat vieritestien käyttökelpoisuutta päivystyspoliklinikalla. Lisäksi täydensimme tietämystä lasten nielutulehduksen etiologiasta.