Maahanmuuton syyt ja seuraukset: Kirjallisuuskatsaus maahanmuuton työmarkkinavaikutuksista
Jokinen, Joona (2017-01-01)
Maahanmuuton syyt ja seuraukset: Kirjallisuuskatsaus maahanmuuton työmarkkinavaikutuksista
Jokinen, Joona
(01.01.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee maahanmuuton työmarkkinavaikutuksia. Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, joka keskittyy erityisesti empiirisen tutkimuksen tarkasteluun. Tutkielman keskeinen havainto on se, että maahanmuuton työmarkkinavaikutukset ovat todella pieniä. Maahanmuuton on havaittu laskevan kantaväestön palkkoja ja työllisyysastetta, mutta vaikutukset ovat suuruusluokaltaan hyvin lähellä nollaa. Lisäksi vaikutusten on havaittu häviävän ajan kuluessa.
Empiiriset havainnot maahanmuuton työmarkkinavaikutuksista riippuvat jonkin verran tutkimusmenetelmästä. Tutkielma pyrkii selittämään eri tutkimusmenetelmien antamien tulosten välisiä eroja sillä, että tutkimusmenetelmiin liittyy erimerkiksi sellaisia oletuksia, jotka voivat vaikuttaa havaitun työmarkkinavaikutuksen suuruuteen. Tutkimusmenetelmiin sisältyy myös metodologisia ongelmia, joita käydään seikkaperäisesti läpi kirjallisuuskatsauksessa.
Tutkielma pohjustaa empiiristä kirjallisuutta tarkastelemalla ensin sitä, mitä palkkatasolle ja työllisyysasteelle pitäisi talousteorian mukaan tapahtua. Talousteorian näkökulma ei ole kuitenkaan yksiselitteinen ja erilaiset näkökulmat johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Maahanmuuton voidaan esimerkiksi ajatella kasvattavan työvoiman tarjontaa, jolloin maahanmuuton työmarkkinavaikutukset ovat negatiivisia. Negatiivisen vaikutuksen suuruus riippuu esimerkiksi pääomakannan joustavuudesta ja siitä, miten maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutustasot poikkeavat toisistaan. Toisaalta kansainvälisen kaupan näkökulma esittää, että maahanmuutto voi johtaa tuotantorakenteen muutokseen. Tällöin maahanmuutolla ei ole välttämättä mitään vaikutusta kantaväestön palkkatasoon tai työllisyysasteeseen.
Tutkielma on erityisen kiinnostunut maahanmuuton työmarkkinavaikutuksista Suomessa. Valitettavasti Suomea koskevaa tutkimusta on kuitenkin todella niukasti saatavilla. Tutkielma nojaakin voimakkaasti ulkomaiseen tutkimukseen ja pyrkii tekemään sen perusteella myös Suomea koskevia johtopäätöksiä.
Empiiriset havainnot maahanmuuton työmarkkinavaikutuksista riippuvat jonkin verran tutkimusmenetelmästä. Tutkielma pyrkii selittämään eri tutkimusmenetelmien antamien tulosten välisiä eroja sillä, että tutkimusmenetelmiin liittyy erimerkiksi sellaisia oletuksia, jotka voivat vaikuttaa havaitun työmarkkinavaikutuksen suuruuteen. Tutkimusmenetelmiin sisältyy myös metodologisia ongelmia, joita käydään seikkaperäisesti läpi kirjallisuuskatsauksessa.
Tutkielma pohjustaa empiiristä kirjallisuutta tarkastelemalla ensin sitä, mitä palkkatasolle ja työllisyysasteelle pitäisi talousteorian mukaan tapahtua. Talousteorian näkökulma ei ole kuitenkaan yksiselitteinen ja erilaiset näkökulmat johtavat erilaisiin johtopäätöksiin. Maahanmuuton voidaan esimerkiksi ajatella kasvattavan työvoiman tarjontaa, jolloin maahanmuuton työmarkkinavaikutukset ovat negatiivisia. Negatiivisen vaikutuksen suuruus riippuu esimerkiksi pääomakannan joustavuudesta ja siitä, miten maahanmuuttajien ja kantaväestön koulutustasot poikkeavat toisistaan. Toisaalta kansainvälisen kaupan näkökulma esittää, että maahanmuutto voi johtaa tuotantorakenteen muutokseen. Tällöin maahanmuutolla ei ole välttämättä mitään vaikutusta kantaväestön palkkatasoon tai työllisyysasteeseen.
Tutkielma on erityisen kiinnostunut maahanmuuton työmarkkinavaikutuksista Suomessa. Valitettavasti Suomea koskevaa tutkimusta on kuitenkin todella niukasti saatavilla. Tutkielma nojaakin voimakkaasti ulkomaiseen tutkimukseen ja pyrkii tekemään sen perusteella myös Suomea koskevia johtopäätöksiä.