Asiantuntijan kompetenssien kehittäminen itseohjautuvan oppimisen avulla
Jurvanen, Roope (2017-02-15)
Asiantuntijan kompetenssien kehittäminen itseohjautuvan oppimisen avulla
Jurvanen, Roope
(15.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Yksilöiden tulee kehittää kompetenssejaan läpi koko työuran ja toisaalta tämä vaatii heiltä nykyisin entistä suurempaa joustavuutta organisaatioiden pyrkiessä rakentamaan entistä tehokkaampia oppimisympäristöjä. Kompetenssit voidaan nähdä yksilön tietoina, taitoja ja asenteena. Yksilöiltä vaaditaan nykyisin myös entistä suurempaa itseohjautuvuutta omassa oppimisessaan. Organisaatioissa työskentelevien asiantuntijoiden merkitys omille organisaatioilleen on suuri ja lisäksi itseohjautuvalla oppimisella on todettu olevan suuri rooli asiantuntijan kehittymisessä. Tutkielman tavoitteena oli kuvailla ja tarkastella asiantuntijan itseohjautuvaa oppimista ja sen tukemista heidän kompetenssien kehittämisen apuna.
Tutkimuksen päätutkimusongelma oli miten kohdeorganisaation asiantuntijoiden kompetenssien kehittämistä voidaan tukea itseohjautuvan oppimisen avulla? Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautui itseohjautuvan oppimisen ja kompetenssien kehittämisen tutkimuksiin, ja tätä viitekehystä tarkasteltiin asiantuntijan näkökulmasta. Kompetensseja tarkasteltiin tässä tutkimuksessa yksilön tietojen, taitojen ja asenteen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena yhdessä teknologiateollisuuden alan yrityksessä ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla 10 kohdeorganisaation asiantuntijaa.
Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että kohdeorganisaation asiantuntijoiden itseohjautuvaa oppimista voi tukea asiantuntijoiden esimiehet, muut asiantuntijat sekä organisaation HR-osasto. Lisäksi organisaatiossa vallitsevan ympäristön tulee olla avoin tiedonkululle ja asiantuntijoiden väliselle vuorovaikutukselle. Lisäksi sen tulisi olla riittävän haasteellinen ja dynaaminen sekä sisältää oppimisessa tarvittavat työkalut. Asiantuntijoiden esimiesten tulisi olla kyvykkäitä tukemaan asiantuntijoita heidän itseohjautuvan oppimisen eri vaiheissa. Lisäksi tulisi kiinnittää tarkempaa huomiota myös oppimisessa onnistumisen seurantaan työn tulosten tarkastelun ohella. HR-osasto voisi parhaiten tukea asiantuntijoiden itseohjautuvan oppimista tekemällä yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, joilla on tarkempaa tietoa asiantuntijoiden roolien tulevaisuuden kehityssuunnista. Kohdeorganisaation tulisi myös pyrkiä luomaan asiantuntijoiden välille riittävästi vuorovaikutustilanteita. Kaikkien näiden kolmen tahon, asiantuntijoiden esimiesten, muiden asiantuntijoiden ja HR-osaston, osallistumisesta asiantuntijan itseohjautuvan oppimisen tukemiseen on siis huolehdittava. Tämä puolestaan auttaisi asiantuntijaa kompetenssien kehittämisessä. Lisäksi kohdeorganisaation tulisi ylläpitää ja kehittää itseohjautuvaa oppimista tukevaa ympäristöä.
Tutkimuksen päätutkimusongelma oli miten kohdeorganisaation asiantuntijoiden kompetenssien kehittämistä voidaan tukea itseohjautuvan oppimisen avulla? Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautui itseohjautuvan oppimisen ja kompetenssien kehittämisen tutkimuksiin, ja tätä viitekehystä tarkasteltiin asiantuntijan näkökulmasta. Kompetensseja tarkasteltiin tässä tutkimuksessa yksilön tietojen, taitojen ja asenteen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena yhdessä teknologiateollisuuden alan yrityksessä ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla 10 kohdeorganisaation asiantuntijaa.
Tutkimustulosten perusteella ilmeni, että kohdeorganisaation asiantuntijoiden itseohjautuvaa oppimista voi tukea asiantuntijoiden esimiehet, muut asiantuntijat sekä organisaation HR-osasto. Lisäksi organisaatiossa vallitsevan ympäristön tulee olla avoin tiedonkululle ja asiantuntijoiden väliselle vuorovaikutukselle. Lisäksi sen tulisi olla riittävän haasteellinen ja dynaaminen sekä sisältää oppimisessa tarvittavat työkalut. Asiantuntijoiden esimiesten tulisi olla kyvykkäitä tukemaan asiantuntijoita heidän itseohjautuvan oppimisen eri vaiheissa. Lisäksi tulisi kiinnittää tarkempaa huomiota myös oppimisessa onnistumisen seurantaan työn tulosten tarkastelun ohella. HR-osasto voisi parhaiten tukea asiantuntijoiden itseohjautuvan oppimista tekemällä yhteistyötä sellaisten tahojen kanssa, joilla on tarkempaa tietoa asiantuntijoiden roolien tulevaisuuden kehityssuunnista. Kohdeorganisaation tulisi myös pyrkiä luomaan asiantuntijoiden välille riittävästi vuorovaikutustilanteita. Kaikkien näiden kolmen tahon, asiantuntijoiden esimiesten, muiden asiantuntijoiden ja HR-osaston, osallistumisesta asiantuntijan itseohjautuvan oppimisen tukemiseen on siis huolehdittava. Tämä puolestaan auttaisi asiantuntijaa kompetenssien kehittämisessä. Lisäksi kohdeorganisaation tulisi ylläpitää ja kehittää itseohjautuvaa oppimista tukevaa ympäristöä.