Moraali kaupan? Suomen ulkoasiainhallinnon suhtautuminen Etelä-Afrikan vastaisiin kauppapakotteisiin vuosina 1985–1991
Virri, Saramaria (2017-02-20)
Moraali kaupan? Suomen ulkoasiainhallinnon suhtautuminen Etelä-Afrikan vastaisiin kauppapakotteisiin vuosina 1985–1991
Virri, Saramaria
(20.02.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen on katsottu vaikuttaneen siihen, että Suomi asetti vuonna 1987 muiden Pohjoismaiden vanavedessä Etelä-Afrikan yksipuoliseen kauppasaartoon – vastoin puolueettomuuspolitiikan periaatteita. Ulkoasiainhallintoa on puolestaan kritisoitu kaupallisten intressien asettamisesta moraalikysymysten edelle. Tässä tutkimuksessa selvitetään Suomen ulkoasiainhallinnon suhtautumista Etelä-Afrikan vastaisiin pakotteisiin ja omalta osaltaan vastataan siihen, miksi pakotteet Suomessa asetettiin. Etelä-Afrikan alkaessa purkamaan apartheid-järjestelmää oli Suomi vuorostaan Pohjoismaista ensimmäinen, joka purki kauppapakotteet. Tutkimuksen toisena tarkoituksena on selvittää, miten Suomen ulkoasiainhallinnossa Etelä-Afrikan vastaisten pakotteiden poistamiseen suhtauduttiin ja miksi Suomi päätyi poistamaan kauppapakotteet poistuen näin tärkeänä pidetyltä yhteispohjoismaiselta linjalta. Tutkimuksen primääriaineistona käytetään ulkoasiainministeriön arkiston Etelä-Afrikkaa koskevia asiakirjoja.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että Suomen ulkopolitiikkaan vaikutti suomalaisten kansalaisjärjestöjen sijaan pikemminkin halu sitoutua muiden Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin linjaan. Ulkoasiainhallinnossa pakotteita ei missään vaiheessa kannatettu. Niitä pidettiin Suomen puolueettomuuspolitiikan ja kansainvälisten velvoitteiden vastaisina, eikä niillä nähty olevan vaikutusta Etelä-Afrikan apartheid-hallintoon. Käänne tässä suhteessa tapahtui kuitenkin vuonna 1991, jolloin Suomi alkoi ajamaan omaa linjaansa ja poisti pakotteet. Irtautumiseen pohjoismaisesta linjasta vaikutti etenkin Suomen taloudelliset intressit. Suomen vientiteollisuus kaipasi kipeästi uusia markkinoita Neuvostoliiton kaupan romahdettua 1990-luvun alussa.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että Suomen ulkopolitiikkaan vaikutti suomalaisten kansalaisjärjestöjen sijaan pikemminkin halu sitoutua muiden Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin linjaan. Ulkoasiainhallinnossa pakotteita ei missään vaiheessa kannatettu. Niitä pidettiin Suomen puolueettomuuspolitiikan ja kansainvälisten velvoitteiden vastaisina, eikä niillä nähty olevan vaikutusta Etelä-Afrikan apartheid-hallintoon. Käänne tässä suhteessa tapahtui kuitenkin vuonna 1991, jolloin Suomi alkoi ajamaan omaa linjaansa ja poisti pakotteet. Irtautumiseen pohjoismaisesta linjasta vaikutti etenkin Suomen taloudelliset intressit. Suomen vientiteollisuus kaipasi kipeästi uusia markkinoita Neuvostoliiton kaupan romahdettua 1990-luvun alussa.