| dc.description.abstract | Digitalisaatio on ilmiönä monitahoinen ja ajankohtainen. 2010-luvulla alkanut digitaalisen muutoksen määrittely on edelleen epämääräinen ja vaikeasti hahmotettava. Digitalisaatiosta puhutaan yleensä joko hyvin yleisellä tai teknisellä tasolla, eikä ääntä ole juuri annettu sille tasolle ja taholle, joka tämän muutoksen keskellä joutuu toimimaan, eli yksilöille osana muutosta. Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tuoda uutta, unohdettua näkökulmaa digitalisaatio-ilmiön ympärillä käytävään keskusteluun antaen äänen taholle, jonka työ ja toiminta ovat muutoksessa.
Tutkielmassa tarkastelen digitalisaatiota ilmiönä liiketoiminnan kehittämisen kontekstissa, jossa teknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tutkimuksen lähtökohtana on ymmärtää toiminnan tasolla tapahtuvaa koettua työn muutosta, jonka digitalisaatio aiheuttaa prosessien, toimintatapojen ja kulttuurin muutoksella. Tukea ymmärryksen lisäämiseksi saadaan tässä tutkielmassa organisatorisen muutoksen, muutosjohtajuuden sekä organisaatiokulttuurin tarjoamien käsitteiden avulla, jotka toimivat tutkielman teoreettisena viitekehyksenä. Tutkielman aineisto pohjautuu muutoshankkeita toteuttavan konsulttitoimiston asiantuntijoiden haastatteluihin. Tutkimuksen kohteena olevat henkilöt ovat sekä osin asiakasorganisaatioissaan muutosta toteuttavia sekä muutoksessa itse toimijoita. Tutkielman aineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta, jotka on toteutettu keväällä-kesällä 2016. Tutkielmassa pyritään tutkimuskysymysten mukaisesti ymmärtämään ja kuvaamaan diskurssianalyysin keinoin muutoksessa toimivien henkilöiden puheessa tuottamia merkityksiä digitaaliseen toimijuuteen liittyen sekä puheessa esiintyneitä merkityksiä digitalisaatiosta sekä siihen liittyvästä työn muutoksesta.
Diskurssianalyysiä hyödyntäen haastateltavien puheesta oli tunnistettavissa digitaaliseen toimijuuteen liittyvät Luontaisen, Pakotetun, Epävarman ja Mahdollisuuden diskurssit. Digitalisaatio-määritelmään saatiin aineiston pohjalta syvyyttä Väline, Mahdollistaja ja Digitalisaation pelko- diskurssien avulla. Puheesta nousi esille myös Kulttuuri mahdollistajana ja Onnistunut muutos- diskurssit, jotka kuvaavat niitä elementtejä, jotka toimivat reunaehtoina digitalisaation hyödyntämisessä. Sosiologinen tutkimusote tuo digitalisaatio-keskusteluun erilaista ulottuvuutta, kun tutkielma kuvaa sitä, miten digitalisaatio koetaan, mitä erilaisia muotoja se saa ja millaista digitaalista toimijuutta on tunnistettavissa. Tutkielman tavoitteena on edistää digitalisaation ympärillä olevaa keskustelua tuoden syvällisempää ymmärrystä siitä koetusta todellisuudesta, mitä digitalisaation aiheuttama muutos synnyttää. Tutkimuksen pohjalta tarkennettu käsitteistö ja ilmiön artikulointi organisaatiokulttuurin viitekehyksessä antaa pohjaa digitalisaation tarkastelulle sosiaalisena ja moniulotteisena ilmiönä pelkän teknologisen tai abstraktin, yhteiskunnallisen tarkastelun sijaan. | - |