5–6-vuotiaat lapset animaatiotarinan tulkitsijoina monilukutaidon ja mediakasvatuksen näkökulmasta
Pawli, Miia (2017-03-21)
5–6-vuotiaat lapset animaatiotarinan tulkitsijoina monilukutaidon ja mediakasvatuksen näkökulmasta
Pawli, Miia
(21.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin haastattelun avulla 5–6-vuotiaiden lasten tapoja tulkita 3–6-vuotiaille kehitettyä ei-puhuttua animaatiotarinaa kerronnan, ymmärtämisen ja päättelyn kautta. Lisäksi selvitettiin, mitä lapset kertovat animaatiotarinan opettavan. Tulokset analysoitiin laadullisesti tyypittelyn ja teemoittelun avulla.
Tutkimukseen osallistuneet lapset (n=22) ovat tulosten perusteella varsin erilaisia animaatiotarinan tulkitsijoita. Tutkimusjoukon lapsilla oli havaittavissa sekä yksityiskohtaista (n=3) että kiteytettyä (n=6) kerrontaa tarinan tapahtumista, mutta joukossa oli myös lapsia, joilla sekä vapaa kerronta että vastaukset vihjeistettyihin kysymyksiin olivat niin vajaita tai tavoittamattomia, ettei lasten kerronnan perusteella ollut mahdollista päätellä olivatko nämä lapset (n=7) ymmärtäneet animaatiotarinan päätapahtumia. Päätelmien tekeminen tarinan tapahtumien pohjalta vaihteli laaja-alaisesta (n=12) suppeaan (n=8) päättelyyn ja kaksi lasta ei vastannut päättelyä vaativiin kysymyksiin lainkaan. Symbolisen tason päättelyyn kykeni vain viisi tutkituista lapsista. Lasten maininnat siitä, mitä tarinasta voi oppia painottuivat sosiaalisiin taitoihin, eivätkä olleet yhtä monipuolisia kuin aiemmassa tutkimuksessa (Rissanen & Silver, 2017) havaitut aikuisten tulkinnat tarinan opetuksellisista sisällöistä.
Tutkimuksen perusteella valtaosa (n=15) tämän tutkimusjoukon lapsista saattaisi hyötyä animaatiotarinan lukutaitoa kehittävistä toimenpiteistä, joissa korostuvat tarinan pääkohtien ymmärtäminen, niistä kertominen ja päätelmien tekeminen tarinan tapahtumien pohjalta. Symbolisen tason tulkintaa kehittäviä harjoitteita kannattaa myös harkita. Lisäksi tutkimustulosten perusteella lapset tulkitsevat animaatiotarinan opetuksellisia sisältöjä varsin kapea-alaisesti, joten jos animaatiotarinan potentiaalisia oppimissisältöjä halutaan hyödyntää, pitää ne tehdä lapsille erikseen näkyviksi esimerkiksi yhteisten keskustelujen kautta.
Tutkimukseen osallistuneet lapset (n=22) ovat tulosten perusteella varsin erilaisia animaatiotarinan tulkitsijoita. Tutkimusjoukon lapsilla oli havaittavissa sekä yksityiskohtaista (n=3) että kiteytettyä (n=6) kerrontaa tarinan tapahtumista, mutta joukossa oli myös lapsia, joilla sekä vapaa kerronta että vastaukset vihjeistettyihin kysymyksiin olivat niin vajaita tai tavoittamattomia, ettei lasten kerronnan perusteella ollut mahdollista päätellä olivatko nämä lapset (n=7) ymmärtäneet animaatiotarinan päätapahtumia. Päätelmien tekeminen tarinan tapahtumien pohjalta vaihteli laaja-alaisesta (n=12) suppeaan (n=8) päättelyyn ja kaksi lasta ei vastannut päättelyä vaativiin kysymyksiin lainkaan. Symbolisen tason päättelyyn kykeni vain viisi tutkituista lapsista. Lasten maininnat siitä, mitä tarinasta voi oppia painottuivat sosiaalisiin taitoihin, eivätkä olleet yhtä monipuolisia kuin aiemmassa tutkimuksessa (Rissanen & Silver, 2017) havaitut aikuisten tulkinnat tarinan opetuksellisista sisällöistä.
Tutkimuksen perusteella valtaosa (n=15) tämän tutkimusjoukon lapsista saattaisi hyötyä animaatiotarinan lukutaitoa kehittävistä toimenpiteistä, joissa korostuvat tarinan pääkohtien ymmärtäminen, niistä kertominen ja päätelmien tekeminen tarinan tapahtumien pohjalta. Symbolisen tason tulkintaa kehittäviä harjoitteita kannattaa myös harkita. Lisäksi tutkimustulosten perusteella lapset tulkitsevat animaatiotarinan opetuksellisia sisältöjä varsin kapea-alaisesti, joten jos animaatiotarinan potentiaalisia oppimissisältöjä halutaan hyödyntää, pitää ne tehdä lapsille erikseen näkyviksi esimerkiksi yhteisten keskustelujen kautta.