Lukiolaisten näkemyksiä omasta ja koulunsa yrittäjämäisyydestä. Tapaustutkimus Digitreenari -hankkeesta.
Yliluoma, Johanna (2017-03-29)
Lukiolaisten näkemyksiä omasta ja koulunsa yrittäjämäisyydestä. Tapaustutkimus Digitreenari -hankkeesta.
Yliluoma, Johanna
(29.03.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin, miten ensimmäisen ja toisen vuosikurssin lukiolaiset arvioivat omaa yrittäjämäisyyttään ja miten opiskelijat arvioivat oman koulunsa yrittäjämäisyyttä Digitreenari lukioihin –hankkeessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena. Tässä tutkielmassa hyödynnettiin Digitreenari lukioihin -hankkeen toimesta keväällä 2016 kerättyä tutkimusaineistoa, joka kerättiin Digitreenari- virtuaalioppimisympäristössä julkaistulla kyselyllä osoitteessa www.digitreenari.fi. Tutkimusaineisto kerättiin mukana olevien pilottikoulujen oppilailta. Tuloksissa vertailtiin tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden sukupuolten (n= 40) ja koulujen (n= 2) välisiä eroja. Koulujen tuloksia vertailtaessa mukaan hyväksyttiin kahden lukion, jotka on nimetty tässä tutkielmassa lukio A ja lukio B, vastaukset. Tulokset analysoitiin tilastomatemaattisella SPSS-ohjelmalla. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu Wilcoxon Two Sample Test -testin tuloksia sekä keskiarvoja.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että pojat arvioivat koulunsa yrittäjämäisyyttä positiivisemmin kuin tytöt. Tilastollisesti merkitseviä eroja ilmeni lukioiden A ja B välillä koulujen yrittäjämäisyyttä arvioitaessa kolmessa kysymyssarjassa. Opiskelijoiden arvioidessa omaa yrittäjämäisyyttään arvioivat tytöt itseään positiivisemmin luottamusta, arvostusta, vuorovaikutusta ja ainutlaatuisuutta koskevissa kysymyssarjoissa ja pojat arvioivat yrittäjämäisyyttään tyttöjä positiivisemmin työelämää, yrittäjyyttä, luottamusta ja pätevyyttä koskevissa kysymyssarjoissa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä sekä yrittäjyyskasvatuksen aseman vahvistamisessa lukiokoulutuksessa. Lisäksi tutkimustuloksia hyödynnetään Digitreenarin kehittämisessä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lukioiden yrittäjyyskasvatuksessa on kehittämisen kohteita. Tuloksista voidaan myös päätellä, että yrittäjyyskasvatuksessa tulisi ottaa tarkemmin huomioon sukupuolten väliset erot.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena. Tässä tutkielmassa hyödynnettiin Digitreenari lukioihin -hankkeen toimesta keväällä 2016 kerättyä tutkimusaineistoa, joka kerättiin Digitreenari- virtuaalioppimisympäristössä julkaistulla kyselyllä osoitteessa www.digitreenari.fi. Tutkimusaineisto kerättiin mukana olevien pilottikoulujen oppilailta. Tuloksissa vertailtiin tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden sukupuolten (n= 40) ja koulujen (n= 2) välisiä eroja. Koulujen tuloksia vertailtaessa mukaan hyväksyttiin kahden lukion, jotka on nimetty tässä tutkielmassa lukio A ja lukio B, vastaukset. Tulokset analysoitiin tilastomatemaattisella SPSS-ohjelmalla. Tässä tutkielmassa on tarkasteltu Wilcoxon Two Sample Test -testin tuloksia sekä keskiarvoja.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että pojat arvioivat koulunsa yrittäjämäisyyttä positiivisemmin kuin tytöt. Tilastollisesti merkitseviä eroja ilmeni lukioiden A ja B välillä koulujen yrittäjämäisyyttä arvioitaessa kolmessa kysymyssarjassa. Opiskelijoiden arvioidessa omaa yrittäjämäisyyttään arvioivat tytöt itseään positiivisemmin luottamusta, arvostusta, vuorovaikutusta ja ainutlaatuisuutta koskevissa kysymyssarjoissa ja pojat arvioivat yrittäjämäisyyttään tyttöjä positiivisemmin työelämää, yrittäjyyttä, luottamusta ja pätevyyttä koskevissa kysymyssarjoissa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä sekä yrittäjyyskasvatuksen aseman vahvistamisessa lukiokoulutuksessa. Lisäksi tutkimustuloksia hyödynnetään Digitreenarin kehittämisessä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lukioiden yrittäjyyskasvatuksessa on kehittämisen kohteita. Tuloksista voidaan myös päätellä, että yrittäjyyskasvatuksessa tulisi ottaa tarkemmin huomioon sukupuolten väliset erot.