Miljoona mielipidettä, yksi agenda: Globaalin kansalaiskonsultaation käyttö Agenda 2030 -muodostamisessa
Pursiainen, Riina (2017-04-04)
Miljoona mielipidettä, yksi agenda: Globaalin kansalaiskonsultaation käyttö Agenda 2030 -muodostamisessa
Pursiainen, Riina
(04.04.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielma käsittelee Yhdistyneiden Kansakuntien uuden kestävän kehityksen Agenda2030 muodostusprosessia. Tarkoituksena on selvittää, millainen rooli prosessin aika tehdyllä globaalilla kansalaiskonsultaatiolla oli agendan kestävän kehityksen tavoitteita muotoilevassa avoimessa työryhmässä.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on kansalaisten rooli globaalissa hallinnassa. Teoriaosuudessa käydään läpi erilaisia seikkoja joita ottaa huomioon kansalaisosallistumisesta hallinnassa eri tasoilla. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että kansalaisten osallistumisella tähdätään normatiivisesti ajateltuihin hyviin lopputuloksiin kuten päätösten parempaan legitimiteettiin ja parempaan hallintaan. Tätä normatiivista ideaalitilannetta ei kuitenkaan yleensä saavuteta useista eri syistä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys onkin, miten konsultaation odotettu normatiivinen ideaalirooli ja todellisuus erosivat toisistaan ja mikä tämän eron aiheutti
Tutkielma toteutettiin sisällön analyysinä. Aineistona olivat YK:n avoimen työryhmän dokumentit vuosilta 2013 - 2015 sekä lopullinen kestävän kehityksen Agenda2030 -julistus. Analyysin perusteella globaalin kansalaiskonsultaation käsittely avoimessa työryhmässä oli vähäistä ja siitä tehtyjen mainintojen laatu vaihteli. Kansalaiskonsultaation keskeisimmät toiveet näkyvät kuitenkin lopullisessa agendassa. Koska kansalaiskonsultaation näkyminen itse neuvotteluprosessissa oli niin vähäistä, ei voida olettaa sillä olleen vaikutusta lopulliseen agendatekstiin ja siten sen normatiivinen ideaalirooli ei toteutunut.
Tutkielman teoreettinen viitekehys on kansalaisten rooli globaalissa hallinnassa. Teoriaosuudessa käydään läpi erilaisia seikkoja joita ottaa huomioon kansalaisosallistumisesta hallinnassa eri tasoilla. Aiempi tutkimus viittaa siihen, että kansalaisten osallistumisella tähdätään normatiivisesti ajateltuihin hyviin lopputuloksiin kuten päätösten parempaan legitimiteettiin ja parempaan hallintaan. Tätä normatiivista ideaalitilannetta ei kuitenkaan yleensä saavuteta useista eri syistä. Tutkielman toinen tutkimuskysymys onkin, miten konsultaation odotettu normatiivinen ideaalirooli ja todellisuus erosivat toisistaan ja mikä tämän eron aiheutti
Tutkielma toteutettiin sisällön analyysinä. Aineistona olivat YK:n avoimen työryhmän dokumentit vuosilta 2013 - 2015 sekä lopullinen kestävän kehityksen Agenda2030 -julistus. Analyysin perusteella globaalin kansalaiskonsultaation käsittely avoimessa työryhmässä oli vähäistä ja siitä tehtyjen mainintojen laatu vaihteli. Kansalaiskonsultaation keskeisimmät toiveet näkyvät kuitenkin lopullisessa agendassa. Koska kansalaiskonsultaation näkyminen itse neuvotteluprosessissa oli niin vähäistä, ei voida olettaa sillä olleen vaikutusta lopulliseen agendatekstiin ja siten sen normatiivinen ideaalirooli ei toteutunut.