Päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten tuottama arvo – kuluttajien näkemyksiä mobiilisovellusten käyttöön liittyvistä hyödyistä ja uhrauksista
Hyvönen, Heidi (2017-05-08)
Päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten tuottama arvo – kuluttajien näkemyksiä mobiilisovellusten käyttöön liittyvistä hyödyistä ja uhrauksista
Hyvönen, Heidi
(08.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto. Turun kauppakorkeakoulu
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Mobiililaitteet ovat yleistyneet kuluneen vuosikymmenen aikana ja sen myötä mobiilisovelluksista on tullut tärkeä osa kuluttajien arkipäivää. Kuluttajien omaksuttua mobiilisovellukset tavaksi hoitaa jokapäiväisiä askareitaan ja nauttia laajasta viihdetarjonnasta myös markkinoijat ovat suunnanneet katseensa mobiilisovellusmarkkinoille, mikä on johtanut sovellusten tarjonnan räjähdysmäiseen kasvuun. Monien yritysten ohella päivittäistavarakaupan toimijat ovat kehittäneet kuluttajille tarkoitettuja mobiilisovelluksia, joiden tarkoituksena on helpottaa ostosten tekoa ja antaa kuluttajille uusia ideoita ruoanlaittoon. Tietotulvan aikakautena yhä tärkeämmäksi on kuitenkin noussut se, että mobiilisovellukset kykenevät tuomaan selkeää lisäarvoa kuluttajille, jotta niitä halutaan käyttää.
Tutkimuksen teoriatausta koostui mobiilimarkkinoinnista vähittäiskaupan alalla sekä mobiilisovellusten tuottamasta arvosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista arvoa kuluttajat kokevat saavansa päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten käytöstä. Tutkimuksen tarkoitus jaettiin kolmeen osaongelmaan, joissa selvitettiin, millaista hyötyä kuluttajat kokevat saavansa päivittäistavarakaupan mobiilisovelluksista sekä millaisia uhrauksia niiden käyttö vaatii kuluttajilta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eroavatko eri ikäryhmiin kuuluvien kuluttajien kokemukset toisistaan tarkastelemalla 25–34-vuotiaita ja 55–64-vuotiaita suomalaisia kuluttajia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana neljällä ryhmähaastattelulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäistavarakaupan mobiilisovelluksia ladataan ensisijaisesti taloudellisen hyödyn takia, mutta niiden käyttöön liitetään myös instrumentaalista ja kokemuksellista hyötyä. Kuluttajien kokema suurin uhraus päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten käytössä liittyy mobiilisovellusten toimintaan eli käyttöliittymän suunnitteluun, ominaisuuksien puuttumiseen sekä räätälöinnin puutteellisuuteen. Mobiilisovellusten käyttöön liitetään lisäksi taloudellista, ajallista, kognitiivista ja emotionaalista uhrausta. Kuluttajan iällä havaittiin myös olevan vaikutusta hänen kokemiinsa hyötyihin ja uhrauksiin päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten käytössä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten suunnittelussa tulisi keskittyä erityisesti sovellusten käytettävyyden ja henkilökohtaisen räätälöinnin kehittämiseen sekä taloudellisen hyödyn tarjoamiseen. Mobiilisovellusten tulisi lisäksi tarjota selkeää lisäarvoa kuluttajien arkipäivään, jotta kuluttajat ovat valmiita käyttämään niitä.
Tutkimuksen teoriatausta koostui mobiilimarkkinoinnista vähittäiskaupan alalla sekä mobiilisovellusten tuottamasta arvosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista arvoa kuluttajat kokevat saavansa päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten käytöstä. Tutkimuksen tarkoitus jaettiin kolmeen osaongelmaan, joissa selvitettiin, millaista hyötyä kuluttajat kokevat saavansa päivittäistavarakaupan mobiilisovelluksista sekä millaisia uhrauksia niiden käyttö vaatii kuluttajilta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eroavatko eri ikäryhmiin kuuluvien kuluttajien kokemukset toisistaan tarkastelemalla 25–34-vuotiaita ja 55–64-vuotiaita suomalaisia kuluttajia. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana neljällä ryhmähaastattelulla.
Tutkimuksessa havaittiin, että päivittäistavarakaupan mobiilisovelluksia ladataan ensisijaisesti taloudellisen hyödyn takia, mutta niiden käyttöön liitetään myös instrumentaalista ja kokemuksellista hyötyä. Kuluttajien kokema suurin uhraus päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten käytössä liittyy mobiilisovellusten toimintaan eli käyttöliittymän suunnitteluun, ominaisuuksien puuttumiseen sekä räätälöinnin puutteellisuuteen. Mobiilisovellusten käyttöön liitetään lisäksi taloudellista, ajallista, kognitiivista ja emotionaalista uhrausta. Kuluttajan iällä havaittiin myös olevan vaikutusta hänen kokemiinsa hyötyihin ja uhrauksiin päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten käytössä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että päivittäistavarakaupan mobiilisovellusten suunnittelussa tulisi keskittyä erityisesti sovellusten käytettävyyden ja henkilökohtaisen räätälöinnin kehittämiseen sekä taloudellisen hyödyn tarjoamiseen. Mobiilisovellusten tulisi lisäksi tarjota selkeää lisäarvoa kuluttajien arkipäivään, jotta kuluttajat ovat valmiita käyttämään niitä.