Vapauttava taikapiiri. Kuolleen Miehen vuono heterotopiana Katja Ketun romaanissa Kätilö
Honkalampi, Anni (2017-05-09)
Vapauttava taikapiiri. Kuolleen Miehen vuono heterotopiana Katja Ketun romaanissa Kätilö
Honkalampi, Anni
(09.05.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia yhtä Katja Ketun Kätilö-romaanin (2011) tapahtumapaikkaa, Kuolleen Miehen vuonoa, Michel Foucault'n heterotopian käsitteen avulla. Keskeisenä tutkimuskohteena on Kuolleen Miehen vuonon esiin nostamat tilalliset ulottuvuudet, sekä niiden vaikutus vuonotilan syntyyn.
Kuolleen Miehen vuono sisältää kulttuurisia, yhteiskunnallisia, poliittisia, ideologisia ja psyykkisiä tasoja eli tilallisia ulottuvuuksia, jotka tekevät vuonosta kerrostuneen abstraktin merkityskasauman. Kerroksisuus muodostuu tutkimuksessani Kuolleen Miehen vuonon tunnuspiirteeksi, koska vuonotila saa muotonsa eri tilojen kohdatessa siellä.
Keskeistä Kuolleen Miehen vuonossa on sen kyky kumota toiseuksia. Heterotopian käsitteen avulla vuonotila näyttäytyy tilallisena kokonaisuutena, joka rakentuu suhteessa yhteiskunnan valtarakenteisiin, jotka romaanissa keskittyvät äärimmilleen viedyn kristinuskon ja kansallissosialismin ympärille. Heterotopian myötä romaanissa vallitsee transgressiivinen diskurssi, mikä saa henkilöhahmot tavoittelemaan vapautta.
Heterotopiaa tuottavat ulottuvuudet näyttäytyvät tutkimuksessa henkilöhahmoja hallitsevana valtasuhteiden verkostona. Tutkimuksessa hahmottuu kolme heterotopian merkitystä avaavaa motiivia, jotka ovat kielletty rakkaus, seksuaalisuus ja häpeän tunne. Motiivit paljastavat yhteisössä piilevät rakenteet, jotka tuottavat toiseuksia.
Tilallisuuden lisäksi ajallisuus saa tutkimuksessa merkittävän roolin. Kuolleen Miehen vuono muodostuu suhteessa muistojen esiin nostamiin tiloihin ja kokemuksiin, mistä syystä aika ja tila niveltyvät tiiviisti yhteen. Mennyt aika, nykyisyys ja tulevaisuus sekoittuvat keskenään, minkä myötä tila ja aika kerrostuvat liikkeen avulla ja muodostavat heterotopialle ominaisen aika-tilan.
Tutkimukseni liittyy näkökulmansa myötä osaksi kirjallisuuden tilatutkimusten jatkumoa. Keskittymällä juonen sijasta tilaan, työni kyseenalaistaa kertomusten tutkimuksessa vallinnutta ajallisuuden ylivaltaa. Tavoitteena on osoittaa Kuolleen Miehen vuonon merkitys tarinan solmukohtana, ja tarjota erilainen näkökulma Kätilön tutkimiseen.
Kuolleen Miehen vuono sisältää kulttuurisia, yhteiskunnallisia, poliittisia, ideologisia ja psyykkisiä tasoja eli tilallisia ulottuvuuksia, jotka tekevät vuonosta kerrostuneen abstraktin merkityskasauman. Kerroksisuus muodostuu tutkimuksessani Kuolleen Miehen vuonon tunnuspiirteeksi, koska vuonotila saa muotonsa eri tilojen kohdatessa siellä.
Keskeistä Kuolleen Miehen vuonossa on sen kyky kumota toiseuksia. Heterotopian käsitteen avulla vuonotila näyttäytyy tilallisena kokonaisuutena, joka rakentuu suhteessa yhteiskunnan valtarakenteisiin, jotka romaanissa keskittyvät äärimmilleen viedyn kristinuskon ja kansallissosialismin ympärille. Heterotopian myötä romaanissa vallitsee transgressiivinen diskurssi, mikä saa henkilöhahmot tavoittelemaan vapautta.
Heterotopiaa tuottavat ulottuvuudet näyttäytyvät tutkimuksessa henkilöhahmoja hallitsevana valtasuhteiden verkostona. Tutkimuksessa hahmottuu kolme heterotopian merkitystä avaavaa motiivia, jotka ovat kielletty rakkaus, seksuaalisuus ja häpeän tunne. Motiivit paljastavat yhteisössä piilevät rakenteet, jotka tuottavat toiseuksia.
Tilallisuuden lisäksi ajallisuus saa tutkimuksessa merkittävän roolin. Kuolleen Miehen vuono muodostuu suhteessa muistojen esiin nostamiin tiloihin ja kokemuksiin, mistä syystä aika ja tila niveltyvät tiiviisti yhteen. Mennyt aika, nykyisyys ja tulevaisuus sekoittuvat keskenään, minkä myötä tila ja aika kerrostuvat liikkeen avulla ja muodostavat heterotopialle ominaisen aika-tilan.
Tutkimukseni liittyy näkökulmansa myötä osaksi kirjallisuuden tilatutkimusten jatkumoa. Keskittymällä juonen sijasta tilaan, työni kyseenalaistaa kertomusten tutkimuksessa vallinnutta ajallisuuden ylivaltaa. Tavoitteena on osoittaa Kuolleen Miehen vuonon merkitys tarinan solmukohtana, ja tarjota erilainen näkökulma Kätilön tutkimiseen.