Kuormittavat lapsuudenkokemukset sosiaalityöntekijöillä ja muilla auttamistyön ammattilaisilla

Abstract

Auttamisammateissa työskentelevien ja erityisesti sosiaalityöntekijöiden on havaittu olevan työssään kuormittuneita ja muita ammattiryhmiä haavoittuvampia mielenterveyden ongelmille. On myös huomattu, että auttamisammateissa olevilla on taustallaan keskimääräistä enemmän kuormittavia lapsuudentapahtumia. Ammattikohtaisten altistustekijöiden lisäksi henkilökohtaisella historialla voi olla tärkeä merkitys mielenterveysongelmille haavoittuvien yksilöiden auttamisammattiin hakeutumiselle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin suomalaisilla auttajilla on taustallaan kuormittavia lapsuudenkokemuksia ja erottuvatko sosiaalityöntekijät muista ammattiryhmistä niiden suhteen.

Tutkimusaineisto on osa laajaa suomalaisissa kunnissa toteutettua Kunta10-seurantatutkimusta, joka on toteutettu kirjallisena kyselytutkimuksena. Tämä tutkimus on toteutettu poikkileikkausasetelmassa vuonna 2008. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki kyselyyn vastanneet sosiaalityöntekijät, psykologit, erityisopettajat ja lastentarhaopettajat (N=3065). Tutkittavat olivat iältään 23–65-vuotiaita.

Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalityöntekijät raportoivat muita ammattiryhmiä enemmän kokemuksia kuormittavista lapsuudenkokemuksista. Heillä oli myös muita ammattiryhmiä todennäköisemmin kokemuksia useammasta kuin yhdestä kuormittavasta lapsuudenkokemuksesta. Logistisessa regressioanalyysissa kontrolloitiin lapsuuden tapahtumien raportointia mahdollisesti vinouttavat tekijät, kuten demografiset tekijät, psyykkinen kuormittuneisuus, työstressi, univaikeudet ja aikuisiän kuormittavat elämäntapahtumat. Sekoittavien tekijöiden vakioinnin jälkeenkin sosiaalityöntekijät raportoivat yhä muita ammattiryhmiä enemmän kokemuksia lapsuudenperheen taloudellisista vaikeuksista ja perheen sisäisistä ristiriidoista.

Tämä tutkimus osoittaa tarpeen yksilön työelämää edeltävän henkilökohtaisen historian huomioimiseen, kun pyritään tukemaan auttamistyötä tekevien psyykkistä hyvinvointia ja työkykyä, sekä ennaltaehkäisemään auttamistyössä kuormittumista ja sen negatiivisia vaikutuksia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Henkilökohtaisen historian kuormittavien tekijöiden käsittely ja tiedostaminen on tärkeää jo opiskeluvaiheessa ja opiskelijavalinnoissa sekä auttajan oman hyvinvoinnin että ammattietiikan kannalta.