Valkohangilta valkokankaille. Talvisodan kulun ja osapuolten kuvaaminen suomalaisissa uutisfilmeissä 1939–1940.
Hemmilä, Ilkka (2017-06-12)
Valkohangilta valkokankaille. Talvisodan kulun ja osapuolten kuvaaminen suomalaisissa uutisfilmeissä 1939–1940.
Hemmilä, Ilkka
(12.06.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201706127115
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201706127115
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee talvisodan yhteydessä valmistettuja suomalaisia uutisfilmejä. Lokakuun 1939 ja toukokuun 1940 välillä maan puolustusvoimat ja yksityinen elokuvayhtiö Suomi-Filmi julkaisivat kumpikin uutisfilmisarjan. Elokuvateattereissa viikon–kahden välein julkaistut dokumentaariset lyhytfilmit olivat katsauksia suomalaisten toiminnasta harjoitusleireillä, sotatantereilla ja kotirintamalla talvisodan alla, aikana ja hieman sodan jälkeen.
Tutkin filmien sisältöä kolmen teeman kautta. Teemat ovat talvisodan tapahtumien ja luonteen kuvaaminen, Suomen valtion ja suomalaisten sotilaiden kuvaaminen sekä Neuvostoliiton valtion ja neuvostoliittolaisten sotilaiden kuvaaminen. Huomioin tutkielmassa Siegfried Kracauerin uutisfilmien analysointiin tarkoittaman mallin mukaisesti puhutun sanan, äänimaailman, kuvien ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen halutun sanoman muodostamisessa.
Talvisodan tapahtumia kuvatessaan uutisfilmit pääosin välttävät Suomen ja Neuvostoliiton välisen konfliktin kytkemistä toiseen maailmansotaan. Lisäksi rintamatapahtumia käsitellessään filmit harvoin viittaavat selkeisiin tapahtumapaikkoihin ja -aikoihin. Yksittäisten tapahtumien puuttuessa uutisfilmien kuva sodasta muotoutuu taistelujen yleisen luonteen perusteella, kuten suomalaisten maastonhallinnan sekä kahden osapuolen erilaisuuden korostamisella.
Uutisfilmien omakuvassa Suomen valtiosta esille pääsee poliittisia, kulttuurisia ja uskonnollisia piirteitä, joiden symboleina maan johtajat esiintyvät. Poliittisesti filmeissä erottuu niiden valmistajien oikeistolainen tausta. Sotilaskuvan osalta uutisfilmit kommentoivat sotilaiden taistelutaitoa ja luonnetta. Lisäksi filmit käsittelevät erikseen haavoittuneita ja kaatuneita sotilaita. Sotilaskuvalla selitetään Suomen menestystä talvisodassa, mutta sillä myös osoitetaan sotilaisiin kohdistuvaa huolenpitoa.
Viholliskuvan osalta uutisfilmit käsittelevät samoja piirteitä kuin valtiollisessa omakuvassa. Sodan osapuolet kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, sillä ne muodostavat toistensa vastakohdat ja täten vahvistavat toisiaan. Neuvostosotilaista uutisfilmit nostavat esille lentäjät, jotka korostavat Neuvostoliiton viholliskuvan eri piirteitä, ja sotavangit, jotka todistavat suomalaisten saavuttamista voitoista.
Tutkin filmien sisältöä kolmen teeman kautta. Teemat ovat talvisodan tapahtumien ja luonteen kuvaaminen, Suomen valtion ja suomalaisten sotilaiden kuvaaminen sekä Neuvostoliiton valtion ja neuvostoliittolaisten sotilaiden kuvaaminen. Huomioin tutkielmassa Siegfried Kracauerin uutisfilmien analysointiin tarkoittaman mallin mukaisesti puhutun sanan, äänimaailman, kuvien ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen halutun sanoman muodostamisessa.
Talvisodan tapahtumia kuvatessaan uutisfilmit pääosin välttävät Suomen ja Neuvostoliiton välisen konfliktin kytkemistä toiseen maailmansotaan. Lisäksi rintamatapahtumia käsitellessään filmit harvoin viittaavat selkeisiin tapahtumapaikkoihin ja -aikoihin. Yksittäisten tapahtumien puuttuessa uutisfilmien kuva sodasta muotoutuu taistelujen yleisen luonteen perusteella, kuten suomalaisten maastonhallinnan sekä kahden osapuolen erilaisuuden korostamisella.
Uutisfilmien omakuvassa Suomen valtiosta esille pääsee poliittisia, kulttuurisia ja uskonnollisia piirteitä, joiden symboleina maan johtajat esiintyvät. Poliittisesti filmeissä erottuu niiden valmistajien oikeistolainen tausta. Sotilaskuvan osalta uutisfilmit kommentoivat sotilaiden taistelutaitoa ja luonnetta. Lisäksi filmit käsittelevät erikseen haavoittuneita ja kaatuneita sotilaita. Sotilaskuvalla selitetään Suomen menestystä talvisodassa, mutta sillä myös osoitetaan sotilaisiin kohdistuvaa huolenpitoa.
Viholliskuvan osalta uutisfilmit käsittelevät samoja piirteitä kuin valtiollisessa omakuvassa. Sodan osapuolet kytkeytyvät vahvasti toisiinsa, sillä ne muodostavat toistensa vastakohdat ja täten vahvistavat toisiaan. Neuvostosotilaista uutisfilmit nostavat esille lentäjät, jotka korostavat Neuvostoliiton viholliskuvan eri piirteitä, ja sotavangit, jotka todistavat suomalaisten saavuttamista voitoista.