Kieli keskellä kitaa. Seksualisuuden kognitiiviset käsitemetaforat 1800-luvun kansanrunoudessa
Kauppinen, Jarkko (2017-06-13)
Kieli keskellä kitaa. Seksualisuuden kognitiiviset käsitemetaforat 1800-luvun kansanrunoudessa
Kauppinen, Jarkko
(13.06.2017)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201706137137
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201706137137
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee seksuaalisen kansarunouden kognitiivisia
käsitemetaforia. Tutkielmassa selvitetään, millaiset käsitejärjestelmät motivoivat
1800-luvun kansanrunouden seksuaaliaiheista ilmaisua. Tämän lisäksi
suomenkielisestä aineistosta paljastuneita käsitejärjestelmiä verrataan muiden kielten
ilmaisuista konstruoituihin käsitejärjestelmiin. Tutkielman tarkoituksena on selvittää,
voidaanko seksuaaliaiheisia kielenilmaisuja tutkimalla saada tietoa kansanomaista
seksuaalisuutta koskevaa ajattelua jäsentävistä käsitejärjestelmistä.
Tutkielman aineisto on kerätty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
Kansanrunousarkiston Lönnrotiana 1–30 -kokoelmasta, joka koostuu Elias Lönnrotin
muistiinpanemasta ja toimittamasta kansanrunoudesta. Aineiston laajuus on noin
kuusituhatta säettä seksuaaliaiheista kansanrunoutta.
Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii kognitiivisen kielitieteen
käsitemetaforateoria. Tutkielmassa tehtävä käsitemetafora-analyysi pohjaa
tulkintansa aineiston ilmaisuista tehtävään sanastolliseen analyysiin. Työssä tehtävän
analyysin ohella tulosten tulkinnassa hyödynnetään käsitemetaforaan ja
sanastontutkimukseen keskittyviä tutkimuksia, joiden tarkoitus on havainnollistaa
kielenulkoisten ilmiöiden kuten sukupuolen ja seksuaalisuuden suhdetta kieleen.
Lisäksi työssä kiinnitetään huomiota tutkimusaineiston ilmaisujen allitteraatioon.
Tutkielman keskeisin tutkimustulos on havainto siitä, että tutkimusaineiston
seksuaali-ilmauksia motivoi tietty joukko käsitemetaforia, joiden perusteella on
produktiivista muodostaa uusia seksuaaliaiheisia ilmaisuja myös nykysuomessa.
Toisaalta ilmaisujen muotoon vaikuttaa tutkimusaineiston luonteenomainen taipumus
allitteraatioon, mutta näyttää siltä, että äänteellisyyden tasolla toimivaa allitteraatiota
enemmän ilmausten sisältöjä ohjailevat kognitiiviset käsitemetaforat. Monet
analyysin tuloksena paljastuneista käsitemetaforista motivoivat myös muiden kielten
ilmaisuja. Seksuaali-ilmausten sisältöön vaikuttaa toisin sanoen jokin kielestä
riippumaton ilmiö, jonka tässä työssä tulkitaan olevan kognitiivinen käsitemetafora.
Tämän tutkielman tuloksia voidaan käyttää lähtökohtana kielen ja seksuaalisuuden
suhdetta tarkastelevalle jatkotutkimukselle.
käsitemetaforia. Tutkielmassa selvitetään, millaiset käsitejärjestelmät motivoivat
1800-luvun kansanrunouden seksuaaliaiheista ilmaisua. Tämän lisäksi
suomenkielisestä aineistosta paljastuneita käsitejärjestelmiä verrataan muiden kielten
ilmaisuista konstruoituihin käsitejärjestelmiin. Tutkielman tarkoituksena on selvittää,
voidaanko seksuaaliaiheisia kielenilmaisuja tutkimalla saada tietoa kansanomaista
seksuaalisuutta koskevaa ajattelua jäsentävistä käsitejärjestelmistä.
Tutkielman aineisto on kerätty Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
Kansanrunousarkiston Lönnrotiana 1–30 -kokoelmasta, joka koostuu Elias Lönnrotin
muistiinpanemasta ja toimittamasta kansanrunoudesta. Aineiston laajuus on noin
kuusituhatta säettä seksuaaliaiheista kansanrunoutta.
Työn teoreettisena viitekehyksenä toimii kognitiivisen kielitieteen
käsitemetaforateoria. Tutkielmassa tehtävä käsitemetafora-analyysi pohjaa
tulkintansa aineiston ilmaisuista tehtävään sanastolliseen analyysiin. Työssä tehtävän
analyysin ohella tulosten tulkinnassa hyödynnetään käsitemetaforaan ja
sanastontutkimukseen keskittyviä tutkimuksia, joiden tarkoitus on havainnollistaa
kielenulkoisten ilmiöiden kuten sukupuolen ja seksuaalisuuden suhdetta kieleen.
Lisäksi työssä kiinnitetään huomiota tutkimusaineiston ilmaisujen allitteraatioon.
Tutkielman keskeisin tutkimustulos on havainto siitä, että tutkimusaineiston
seksuaali-ilmauksia motivoi tietty joukko käsitemetaforia, joiden perusteella on
produktiivista muodostaa uusia seksuaaliaiheisia ilmaisuja myös nykysuomessa.
Toisaalta ilmaisujen muotoon vaikuttaa tutkimusaineiston luonteenomainen taipumus
allitteraatioon, mutta näyttää siltä, että äänteellisyyden tasolla toimivaa allitteraatiota
enemmän ilmausten sisältöjä ohjailevat kognitiiviset käsitemetaforat. Monet
analyysin tuloksena paljastuneista käsitemetaforista motivoivat myös muiden kielten
ilmaisuja. Seksuaali-ilmausten sisältöön vaikuttaa toisin sanoen jokin kielestä
riippumaton ilmiö, jonka tässä työssä tulkitaan olevan kognitiivinen käsitemetafora.
Tämän tutkielman tuloksia voidaan käyttää lähtökohtana kielen ja seksuaalisuuden
suhdetta tarkastelevalle jatkotutkimukselle.