Suomalaiset eläkeläisnaiset ja köyhyyteen liittyvä häpeä
Grekula, Eeva-Maria (2017-08-01)
Suomalaiset eläkeläisnaiset ja köyhyyteen liittyvä häpeä
Grekula, Eeva-Maria
(01.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkielma pohjautui Robert Walkerin johtamaan tutkimukseen, josta on julkaistu artikkeleiden lisäksi kolme kirjaa, joista tässä käytettiin Walkerin teosta The Shame of Poverty ja Elaine Chasen ja Grace Bantebya-Kyomuhendon toimittamaa teosta Poverty and Shame: Global Experiences. Walkerin johtama tutkimus vahvisti Amartya Senin väitettä, että köyhyyteen liittyy aina häpeää, mikä puolestaan heikentää ihmisten toimijuutta.
Tässä tutkielmassa tutkittiin, pätevätkö Walkerin tutkimusryhmän tulokset köyhyyteen liittyvästä häpeästä ja sen seurauksista suomalaisessa aineis-tossa. Aineistona oli nykyajan köyhyydestä kirjoittaneiden eläkeläisnaisten kertomuksia Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä 2006 -kirjoituskilpailu-aineistosta ja sen seuranta-aineistosta vuodelta 2012. Menetelmänä käytet-tiin sisällönanalyysia ja yksinkertaista luokittelua, jota Walkerin tutkimus-ryhmän tulokset ohjasivat. Lisäksi sovellettiin elaboraatioteesin mukaista ohjetta, jonka mukaan oletettaessa, että ilmiöiden välillä on kausaalinen ja säännönmukainen yhteys, tulisi miettiä, kuinka tuo yhteys toteutuu.
Walkerin tutkimusryhmän käyttämä Thomas Scheffin häpeän määritelmä havaittiin aineistoa analysoidessa liian epäselväksi, sillä sen mukaan häpeää pidettiin yhtäältä kaiken kattavana ja toisaalta piiloutuvana, ja häpeäksi niputettiin erilaisia tunteita. Aineistoa tarkasteltaessa oli etsittävä tarkempia häpeän määritelmiä. Pohdittaessa, kuinka köyhyys tuotti häpeää tai köyhyy-teen liittyvä häpeä vaikkapa masennusta tai toimijuuden menetystä, huomat-tiin, että asiat eivät kenties olekaan yhteydessä toisiinsa niin kuin Walkerin johtamassa tutkimuksessa oletettiin. Esimerkiksi heikentynyt toimijuus saat-toi olla köyhyyteen johtanut syy, eikä köyhyyteen liittyvän häpeän seuraus, tai viha saattoi johtua suoraan köyhyydestä, eikä siihen liittyvästä häpeästä.
Käytetyn aineiston perusteella ei siis voitu todeta häpeän olennaisesti liit-tyvän suomalaisten eläkeläisnaisten köyhyyteen. Vain neljäsosassa kirjoituk-sista kerrottiin köyhyyteen liittyvästä häpeästä. Ei voitu päätellä, että köyhyy-teen liittyvä häpeä olisi vähentänyt suomalaisten eläkeläisnaisten toimijuutta. Tulisikin tutkia lisää Walkerin tutkimusryhmän tulosten paikkansapitävyyttä tukeutuen tarkempaan häpeän määritelmään sekä Hannu Ruonavaaran esittelemään elaboraatioteesin mukaiseen menetelmälliseen ohjeeseen.
Tässä tutkielmassa tutkittiin, pätevätkö Walkerin tutkimusryhmän tulokset köyhyyteen liittyvästä häpeästä ja sen seurauksista suomalaisessa aineis-tossa. Aineistona oli nykyajan köyhyydestä kirjoittaneiden eläkeläisnaisten kertomuksia Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä 2006 -kirjoituskilpailu-aineistosta ja sen seuranta-aineistosta vuodelta 2012. Menetelmänä käytet-tiin sisällönanalyysia ja yksinkertaista luokittelua, jota Walkerin tutkimus-ryhmän tulokset ohjasivat. Lisäksi sovellettiin elaboraatioteesin mukaista ohjetta, jonka mukaan oletettaessa, että ilmiöiden välillä on kausaalinen ja säännönmukainen yhteys, tulisi miettiä, kuinka tuo yhteys toteutuu.
Walkerin tutkimusryhmän käyttämä Thomas Scheffin häpeän määritelmä havaittiin aineistoa analysoidessa liian epäselväksi, sillä sen mukaan häpeää pidettiin yhtäältä kaiken kattavana ja toisaalta piiloutuvana, ja häpeäksi niputettiin erilaisia tunteita. Aineistoa tarkasteltaessa oli etsittävä tarkempia häpeän määritelmiä. Pohdittaessa, kuinka köyhyys tuotti häpeää tai köyhyy-teen liittyvä häpeä vaikkapa masennusta tai toimijuuden menetystä, huomat-tiin, että asiat eivät kenties olekaan yhteydessä toisiinsa niin kuin Walkerin johtamassa tutkimuksessa oletettiin. Esimerkiksi heikentynyt toimijuus saat-toi olla köyhyyteen johtanut syy, eikä köyhyyteen liittyvän häpeän seuraus, tai viha saattoi johtua suoraan köyhyydestä, eikä siihen liittyvästä häpeästä.
Käytetyn aineiston perusteella ei siis voitu todeta häpeän olennaisesti liit-tyvän suomalaisten eläkeläisnaisten köyhyyteen. Vain neljäsosassa kirjoituk-sista kerrottiin köyhyyteen liittyvästä häpeästä. Ei voitu päätellä, että köyhyy-teen liittyvä häpeä olisi vähentänyt suomalaisten eläkeläisnaisten toimijuutta. Tulisikin tutkia lisää Walkerin tutkimusryhmän tulosten paikkansapitävyyttä tukeutuen tarkempaan häpeän määritelmään sekä Hannu Ruonavaaran esittelemään elaboraatioteesin mukaiseen menetelmälliseen ohjeeseen.