Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa

Abstract

Tämä tutkimus käsittelee Mikael Agricolan (n. 1507–1557) teoksissa esiintyviä yhdyssanoja sekä sellaisia sanaliittoja, jotka muotonsa ja merkityksensä puolesta muistuttavat yhdyssanoja eli ovat yhdyssanamaisia. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, millaisista morfologisista osista Agricolan teosten yhdyssanat muodostuvat.

Tutkimuskohteena ja -aineistona ovat kaikki Agricolan teoksissa esiintyvät yhdyssanat. Erilaisia yhdyssanalekseemejä on lähes 2500, ja yhdyssanaesiintymiä on yli 24000. Sanaluokaltaan yhdyssanat ovat substantiiveja, adjektiiveja, pronomineja, numeraaleja, verbejä ja adverbeja.

Tutkimusmenetelminä on käytetty morfologista analyysia ja vertailua. Tutkimusaineisto on analysoitu ja koodattu tietokannassa. Eräänlainen menetelmä on myös se, että analyysissa on tietoisesti pyritty irrottautumaan nykykielen normatiivisesta yhdyssanakäsityksestä.

Agricolan teoksissa yhdyssanoja käytetään eri tavalla kuin nykykielessä, sillä niissä esiintyy runsaasti yhdysverbejä ja yhdysadverbeja. Myös yhdyssubstantiiveja on paljon, mutta niiden osuus eri lekseemeistä on 48 prosenttia ja tekstiesiintymistä vain 35 prosenttia, kun vastaavat luvut nykykielessä ovat 89 ja 82 prosenttia.

Monet Agricolan yhdyssanoista ovat tilapäismuodosteita, eivätkä ne ole säilyneet nykykieleen. Toisaalta esimerkiksi monet keskeiset keskiajan hengelliseen kielenkäyttöön kuuluneet yhdyssanat ovat välittyneet Agricolan teosten kautta ja vakiintuneet pysyväksi osaksi sanastoa.

Vieraiden kielten vaikutus näkyy varsinkin adverbialkuisissa yhdyssanoissa, joissa adverbeja on käytetty germaanisten ja klassisten kielten prefiksien tavoin.

Tutkimus osoittaa, että yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittaminen ei ole Agricolan teoksissa niin epäjohdonmukaista kuin aiemmin on luultu. Yhteen on kirjoitettu erityisesti sellaisia kokonaisuuksia, joita sitoo toisiinsa kokonaisuuden eriytynyt merkitys.

Tutkimus paljastaa, että toimitetuissa aineistoissa (esim. sanakirjat ja tietokannat) nykykielen muovaama käsitys yhdyssanoista on vaikuttanut siihen, millaisia yhdyssanoja aineistoon on poimittu. Sanastuksessa on suosittu sellaisia sanarakenteita, jotka ovat olemassa nykykielessä. Tämä nykykielen vaikutus vanhaa kieltä edustavien aineistojen kokoamisessa pitää ottaa huomioon vanhan kirjakielen tutkimuksessa.

Compound Words and Compound-Like Structures in the works of Mikael Agricola

This study covers compound words and compound-like structures found in Mikael Agricola’s (ca. 1507–1557) Finnish-language works. Agricola’s compound-like structures are certain fixed phrases which are reminiscent of compound words in terms of their morphology and semantics. The study especially looks at what kinds of morphological components make up the compounds found in Agricola.

The research subject and material encompass all of the compounds found in the works of Agricola. There are nearly 2,500 different compound lexemes and over 24,000 occurrences of compounds. These include nouns, adjectives, pronouns, numerals, verbs and adverbs.

Morphological analysis and comparison were the methodology used for this study, and its material was analysed and coded in a database. One other approach to this study was a conscious effort to disassociate Agricola’s compounds from the concept of compounds as it is in contemporary Finnish.

Compounds in Agricola are used in a different way from that of contemporary Finnish. This is because Agricola has a great deal of compound verbs and compound adverbs. Moreover, there are a great deal of compound nouns, but they make up 48 percent of the various lexemes and only 35 percent of textual occurrences, whereas they make up 89 and 82 percent respectively in contemporary Finnish.

Many of Agricola’s compounds were temporary formations, never having been preserved in contemporary Finnish. On the other hand, many important compounds for religious language use during the Middle Ages, for example, have passed on through Agricola and have become a permanent part of the Finnish lexicon.

The influence of other languages can especially be seen in adverb-initial compounds. Agricola used adverbs as prefixes in the same way as those found in the Germanic and classical languages.

The study shows that compounds written as one word or separate words were not as inconsistent in Agricola as one had previously thought. In those compounds written as one complete word, the components are bound to each other by the word’s specific meaning.

The study reveals that the concept of compounds in published sources (e.g. dictionaries and databases) by contemporary Finnish standards has been an influence on what kinds of compounds have been selected as the research material. When selecting Agricola’s compounds for analysis, the morphological structures given priority have also been those found in contemporary Finnish. The influence of contemporary Finnish on compiling material that represents the old literary language must be taken into account in the research of old literary Finnish.