”Ja sit ne syttyy niinku jotku tähdet siel tanssitunnil” – Luokanopettajien ja tanssinopettajien käsityksiä tanssista alakoulussa
Grönholm, Maria; Pyykkönen, Ulriikka (2017-08-09)
”Ja sit ne syttyy niinku jotku tähdet siel tanssitunnil” – Luokanopettajien ja tanssinopettajien käsityksiä tanssista alakoulussa
Grönholm, Maria
Pyykkönen, Ulriikka
(09.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia käsityksiä luokan- ja tanssinopettajilla on tanssin opettamisesta alakoulussa. Haastattelujen avulla pyrittiin selventämään, miksi tanssia tulisi opettaa koulussa, millaisia tavoitteita tanssikasvatuksen avulla voidaan saavuttaa ja millaisia sisältöjä tanssitunneilla voisi olla. Lisäksi pyrittiin selvittämään käsityksiä siitä, onko luokanopettajalla tarpeeksi valmiuksia opettaa tanssia. Aihetta on tärkeää tutkia, sillä tanssi kehittää muun muassa yksilön kognitiivisia taitoja, kehontuntemusta ja motoriikkaa ja sillä voidaan edistää sosiaalisten taitojen, luovuuden ja esteettisen tajun kehittymistä (Anttila 1994, 17–18).
Tutkimusjoukko koostui yhteensä kahdeksasta (N=8) luokan- ja tanssinopettajasta, joilla oli kaikilla kokemusta tanssinopettamisesta koulukontekstissa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka analysoitiin fenomenografisella tutkimusotteella teemoitellen.
Tutkimustulosten perusteella tanssilla on potentiaalia koulumaailmassa ja se kehittää monipuolisesti yksilön itse- ja kehontuntemusta sekä sosiaalisia taitoja. Hyvä tanssikasvatus on monipuolista ja sisältää eri tanssilajeja. Luokanopettaja voi opettaa tanssia, mikäli hänellä on tanssitaustaa tai kiinnostusta aihetta kohtaan. Apua tanssikasvatuksen toteuttamiseen luokanopettaja saa erityisesti kollegoilta tai oppimateriaaleista, joita haastateltavat kaipasivat enemmän saataville. Tanssikasvatusta suunnitellessaan opettajan on otettava huomioon oppilaiden ikä, taitotaso ja kiinnostuksen kohteet.
Opettajien mielestä tanssi on integroitavissa mihin tahansa oppiaineeseen, esimerkiksi osaksi kulttuurikasvatusta. Uudessa opetussuunnitelmassa (2014) painotetaan kieltä, kehollisuutta sekä eri aistien käyttöä oppimistilanteessa (POPS 2014,17). Mielenkiintoista olisikin tutkia, miten tanssilla voitaisiin saavuttaa uuden opetussuunnitelman tavoitteita käytännössä eri oppiaineissa.
Tutkimusjoukko koostui yhteensä kahdeksasta (N=8) luokan- ja tanssinopettajasta, joilla oli kaikilla kokemusta tanssinopettamisesta koulukontekstissa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka analysoitiin fenomenografisella tutkimusotteella teemoitellen.
Tutkimustulosten perusteella tanssilla on potentiaalia koulumaailmassa ja se kehittää monipuolisesti yksilön itse- ja kehontuntemusta sekä sosiaalisia taitoja. Hyvä tanssikasvatus on monipuolista ja sisältää eri tanssilajeja. Luokanopettaja voi opettaa tanssia, mikäli hänellä on tanssitaustaa tai kiinnostusta aihetta kohtaan. Apua tanssikasvatuksen toteuttamiseen luokanopettaja saa erityisesti kollegoilta tai oppimateriaaleista, joita haastateltavat kaipasivat enemmän saataville. Tanssikasvatusta suunnitellessaan opettajan on otettava huomioon oppilaiden ikä, taitotaso ja kiinnostuksen kohteet.
Opettajien mielestä tanssi on integroitavissa mihin tahansa oppiaineeseen, esimerkiksi osaksi kulttuurikasvatusta. Uudessa opetussuunnitelmassa (2014) painotetaan kieltä, kehollisuutta sekä eri aistien käyttöä oppimistilanteessa (POPS 2014,17). Mielenkiintoista olisikin tutkia, miten tanssilla voitaisiin saavuttaa uuden opetussuunnitelman tavoitteita käytännössä eri oppiaineissa.