Fyysisen aktiivisuuden ja ruutuajan erot liikuntaluokkien ja yleisopetuksen muiden ryhmien oppilailla

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää liikuntaluokkalaisten ja yleisopetuksen muiden ryhmien oppilaiden eroja fyysisessä aktiivisuudessa ja ruutuajassa. Tavoitteena oli myös selvittää, mihin ruutuaikaa käytetään arkisin ja viikonloppuisin. Nykyään liikunnan terveyshyödyt ovat laajalti tunnetut ja tiedostetut mutta silti suosituksia ei välttämättä lasten ja nuorten keskuudessa noudateta. Koulu tarjoaa mahdollisuuden fyysiseen aktiivisuuteen esimerkiksi liikuntatuntien, välituntiliikunnan ja tuntien aikaisen toiminnallisuuden kautta. Pienellä osalla oppilaista on mahdollisuus opiskella myös liikuntaluokalla, jolloin liikuntaa on 4–6 tuntia enemmän viikoittain.

Tutkimus oli määrällinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin erään koulun 9.-luokkalaisilta kyselylomakkeella. Tutkimustulokset osoittivat, että liikuntaluokkalaiset olivat fyysisesti aktiivisempia kuin yleisopetuksen muissa ryhmissä olevat oppilaat. Liikuntaluokkalaiset olivat liikkuneet enemmän edellisen seitsemän päivän aikana mittaushetkestä, he harrastivat enemmän liikuntaa ja osallistuivat urheiluseuran harjoituksiin, kilpailuihin ja otteluihin yleisopetuksen muiden ryhmien oppilaita enemmän. Nämä erot olivat myös tilastollisesti merkitseviä.

Liikuntaluokkalaiset viettivät yhtä paljon aikaa ruudun ääressä kuin yleisopetuksen muissa ryhmissä olevat. Päivittäinen ruutuaika oli molemmilla ryhmillä selvästi enemmän kuin kaksi tuntia. Ruutuajan käytössä arjen ja viikonloppujen välillä oli ero: viikonloppuisin molemmat viettivät enemmän aikaa ruutujen ääressä. Ruutuaikatoiminnoista television, videoiden (myös youtube ja vastaavat) sekä dvd:n katselu oli suosittua. Lisäksi yhteydenpito sosiaalisen median välityksellä oli erityisesti tyttöjen suosiossa huolimatta siitä, oliko liikuntaluokalla vai yleisopetuksen muissa ryhmissä. Poikien keskuudessa tietokone- ja konsolipelien pelaaminen oli suositumpaa tyttöihin verrattuna.

Tulevaisuudessa voisi tutkia, mihin yleisopetuksen muiden ryhmien oppilaat käyttävät sen ajan, jonka liikuntaluokkalaiset käyttävät liikuntaan. Kokonaisuudessaan terveyden edistämisen kannalta liikuntaa tulisi pyrkiä lisäämään erityisesti yleisopetuksen muiden ryhmien oppilailla. Sekä liikuntaluokkalaisten ja yleisopetuksen muissa ryhmissä olevien oppilaiden ruutuaikaa tulisi pyrkiä vähentämään.