Käänteisestä opetusta saaneen oppilaan oppijaminäkuva kuudennella luokalla
Mäkelä, Sonja (2017-08-09)
Käänteisestä opetusta saaneen oppilaan oppijaminäkuva kuudennella luokalla
Mäkelä, Sonja
(09.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen oppijaminäkuva käänteisessä opetuksessa olleilla kuudennen luokan oppilailla on ja minkälaiseksi oppilaat kokevat käänteisen opetusmenetelmän. Tutkittavat olivat olleet käänteisessä opetuksessa vähintään vuoden ja luokanopettajat käyttivät opetusmenetelmää laajasti eri oppiaineissa. Tutkittavat oppilaat tulivat kahden eri opettajan opetuksesta ja heitä oli yhteensä kahdeksan. Oppilaat valittiin tutkimukseen koulumenestyksen ja arvonnan perusteella.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tiedonkeruu toteutettiin kolmella eri tavalla. Oppilaat teemahaastateltiin, he vastasivat oppijaminäkuvastatehtäviin ja oppilaiden todistukset analysoitiin. Analysointimenetelmänä käytettiin ad hoc -menettelyä. Oppilaiden oppijaminäkuvat jaettiin yhdeksään teemaan, jotka olivat: älykkyys, osaaminen, hallinnan tunne, tyytyväisyys, itsevarmuus, haasteen kohdatessa, suhtautuminen kouluun, koululaistaidot ja sosiaalisuus. Teemojen sisällä samanlaiset oppijaminäkuvat ryhmiteltiin ja analysoitiin.
Älykkyyden teemassa suurin osa oppilaista koki olevansa melko älykkäitä. Osaamisen teemassa puolet oppilaista oli oppijaminäkuvaltaan positiivisen realistisia. Lähes kaikilla oppilailla oli vahva hallinnan tunne. Suurin osa oppilaista oli tyytyväisiä itseensä ja itsevarmuuden teemassa eniten oppilaita kuului melko itsevarmojen oppilaiden ryhmään. Haasteen kohtaamisen teemassa ja koululaistaitojen teemassa oppilaat jakautuivat vaiheleviin oppijaminäkuviin. Suhtautuminen kouluun oli suurimmalla osalla tutkittuja positiivinen. Sosiaalisuus oli oppilaille tärkeää tai hyvin tärkeää oppimisessa. Saadut tulokset olivat positiivisia ja suurin osa tutkituista oppilaista oli oppijaminäkuvaltaan positiivisia. Tutkimuksessa löytyi myös oppilaita, jotka näkivät itsensä jopa tyhminä tai eivät olleet tyytyväisiä itseensä. Näiden oppilaiden oppijaminäkuvat olivat joidenkin teemojen osalta hyvin negatiiviset.
Saatujen tulosten perusteella käänteisessä opetuksessa olleiden oppilaiden oppijaminäkuvat ovat vaihtelevia, mutta pääsääntöisesti positiivisia. Oppilaat suhtautuivat käänteiseen opetukseen positiivisesti, mutta menetelmässä oli myös heikkoutensa oppilaiden kokemuksen perusteella. Käänteisestä opetusmenetelmästä löytyi siis hyviä ja huonoja puolia ja jotta menetelmää voidaan arvioida tarkemmin, vaatii se lisätutkimusta.
Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja tiedonkeruu toteutettiin kolmella eri tavalla. Oppilaat teemahaastateltiin, he vastasivat oppijaminäkuvastatehtäviin ja oppilaiden todistukset analysoitiin. Analysointimenetelmänä käytettiin ad hoc -menettelyä. Oppilaiden oppijaminäkuvat jaettiin yhdeksään teemaan, jotka olivat: älykkyys, osaaminen, hallinnan tunne, tyytyväisyys, itsevarmuus, haasteen kohdatessa, suhtautuminen kouluun, koululaistaidot ja sosiaalisuus. Teemojen sisällä samanlaiset oppijaminäkuvat ryhmiteltiin ja analysoitiin.
Älykkyyden teemassa suurin osa oppilaista koki olevansa melko älykkäitä. Osaamisen teemassa puolet oppilaista oli oppijaminäkuvaltaan positiivisen realistisia. Lähes kaikilla oppilailla oli vahva hallinnan tunne. Suurin osa oppilaista oli tyytyväisiä itseensä ja itsevarmuuden teemassa eniten oppilaita kuului melko itsevarmojen oppilaiden ryhmään. Haasteen kohtaamisen teemassa ja koululaistaitojen teemassa oppilaat jakautuivat vaiheleviin oppijaminäkuviin. Suhtautuminen kouluun oli suurimmalla osalla tutkittuja positiivinen. Sosiaalisuus oli oppilaille tärkeää tai hyvin tärkeää oppimisessa. Saadut tulokset olivat positiivisia ja suurin osa tutkituista oppilaista oli oppijaminäkuvaltaan positiivisia. Tutkimuksessa löytyi myös oppilaita, jotka näkivät itsensä jopa tyhminä tai eivät olleet tyytyväisiä itseensä. Näiden oppilaiden oppijaminäkuvat olivat joidenkin teemojen osalta hyvin negatiiviset.
Saatujen tulosten perusteella käänteisessä opetuksessa olleiden oppilaiden oppijaminäkuvat ovat vaihtelevia, mutta pääsääntöisesti positiivisia. Oppilaat suhtautuivat käänteiseen opetukseen positiivisesti, mutta menetelmässä oli myös heikkoutensa oppilaiden kokemuksen perusteella. Käänteisestä opetusmenetelmästä löytyi siis hyviä ja huonoja puolia ja jotta menetelmää voidaan arvioida tarkemmin, vaatii se lisätutkimusta.