Yhteishallintaa Hammastunturilla? Akwé: Kon -ohjeiden vaikutus Hammastunturin erämaa-alueen hallintaan.
Sormunen, Johanna (2017-08-15)
Yhteishallintaa Hammastunturilla? Akwé: Kon -ohjeiden vaikutus Hammastunturin erämaa-alueen hallintaan.
Sormunen, Johanna
(15.08.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Hammastunturin erämaa-alueen hoidon ja käytön suunnittelussa on sovellettu maailmanlaajuisesti ensimmäistä kertaa biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa määriteltyjä Akwé: Kon -ohjeita. Ohjeet korostavat sekä alkuperäiskansojen osallistamista että alkuperäiskansojen tiedon säilyttämistä ja käyttämistä osana maankäyttöön liittyvien hankkeiden suunnitteluprosessia. Pro gradu -työssäni tutkin Hammastunturin erämaa-alueen hallintaa ja Akwé: Kon -ohjeiden vaikutusta sekä hallintaan että paikallisten saamelaisten ja paikallisen tiedon asemaan hallinnassa. Tutkimukseni päätavoite on selvittää, mitä Hammastunturin erämaa-alueen yhteishallinta tarkoittaa käytännössä ja missä määrin se täyttää yhteishallinnan viitekehyksessä määritellyt kriteerit.
Kansainvälisesti yhteishallinnan ja paikallisen, usein alkuperäiskansojen, tiedon käsitteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän luonnonvarojen hallinnan kontekstissa. Suomessa yhteishallintaa tai Akwé: Kon -ohjeita koskevaa tutkimusta ei juurikaan ole tehty, joten tutkimukseni tuo uutta tietoa luonnonvarojen yhteishallinnasta Suomen kontekstissa. Tutkimukseni perustuu Hammastunturin erämaa-alueen uusimman hoito- ja käyttösuunnitelman ja Akwé: Kon -raportin, kokousmuistioiden ja haastatteluiden muodostamaan aineistoon, jota analysoin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimukseni johtopäätöksinä totean, että Hammastunturin erämaa-alueen hallinta täyttää osittain yhteishallinnan viitekehyksessä määritellyt kriteerit. Yhteishallinnan haasteena on kuitenkin vallan heikko hajautuminen ja demokratian puute luonnonvaroja koskevassa päätöksenteossa. Tutkimukseni mukaan Akwé: Kon -ohjeet ovat vaikuttaneet etenkin saamelaisten asemaan myönteisesti parantamalla näiden mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitteluprosessissa. Toisaalta saamelaisten paikallisen tiedon hyödyntäminen on ollut suunnitteluprosessissa vähäistä. Esitän tutkimukseni lopuksi, että niin erämaa-alueiden kuin muidenkin luonnonvarojen yhteishallintaa tulisi Suomessa kehittää muun muassa yhteistyötä ja tiedon yhteistuotantoa lisäämällä.
Kansainvälisesti yhteishallinnan ja paikallisen, usein alkuperäiskansojen, tiedon käsitteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän luonnonvarojen hallinnan kontekstissa. Suomessa yhteishallintaa tai Akwé: Kon -ohjeita koskevaa tutkimusta ei juurikaan ole tehty, joten tutkimukseni tuo uutta tietoa luonnonvarojen yhteishallinnasta Suomen kontekstissa. Tutkimukseni perustuu Hammastunturin erämaa-alueen uusimman hoito- ja käyttösuunnitelman ja Akwé: Kon -raportin, kokousmuistioiden ja haastatteluiden muodostamaan aineistoon, jota analysoin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimukseni johtopäätöksinä totean, että Hammastunturin erämaa-alueen hallinta täyttää osittain yhteishallinnan viitekehyksessä määritellyt kriteerit. Yhteishallinnan haasteena on kuitenkin vallan heikko hajautuminen ja demokratian puute luonnonvaroja koskevassa päätöksenteossa. Tutkimukseni mukaan Akwé: Kon -ohjeet ovat vaikuttaneet etenkin saamelaisten asemaan myönteisesti parantamalla näiden mahdollisuuksia vaikuttaa suunnitteluprosessissa. Toisaalta saamelaisten paikallisen tiedon hyödyntäminen on ollut suunnitteluprosessissa vähäistä. Esitän tutkimukseni lopuksi, että niin erämaa-alueiden kuin muidenkin luonnonvarojen yhteishallintaa tulisi Suomessa kehittää muun muassa yhteistyötä ja tiedon yhteistuotantoa lisäämällä.