Lapsen asema lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnalla
Vuoristo, Niina (2017-08-25)
Lapsen asema lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnalla
Vuoristo, Niina
(25.08.2017)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708258225
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201708258225
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa lapsen näkymisestä lastensuojelun ja psykiatrian moniammatillisen yhteistyön problematiikan keskellä. Tutkimuksessa vastataan kysymykseen ”Millainen on lapsen asema lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyössä?” Tutkimus on ajankohtainen liittyen SoTe-uudistukseen ja siinä erityisesti lapsiperheiden palveluiden asiakaslähtöiseen uudelleenorganisoimiseen.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka analysointi on teoriaohjaava. Aineisto koostuu Turun ammattikorkeakoulun Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnalla- sekä RESME-hankkeissa tuotetuista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Aineistoa lähestyttiin ensin aineistolähtöisesti. Aineiston avulla muodostettiin lapsen aseman määritelmä tässä tutkimuksessa. Analysointi tuotti kolme teemaa lapsen asemalle lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyössä: lapsen hyvinvointi, lapsen palveluihin valikoituminen ja lapsilähtöisyys. Teoriaosuudessa määritellään lapsen asemaa teoreettisesti. Tulosten raportoinnissa pyritään kuvaamaan teorioiden ilmentymistä käytännössä.
Aineistossa lapsen asema näyttäytyi ristiriitaisena. Toisaalta tiedostettiin lapsen hyvinvoinnin huomioimisen sekä lapsen osallisuuden merkitys lapsen moniammatillisessa tukemisessa. Toisaalta lapsen palveluihin valikoitumisen perusteena näyttää olevan professioiden keskinäinen kilpailu lapsen tarpeiden sijasta. Aineiston perusteella lastensuojelun ja psykiatrian ammattilaiset tiedostavat lapsen aseman heikkouden. Silti lapsilähtöisyys ja lapsen osallistuminen eivät toteudu arjen työssä. Tutkimus tuottaa tietoa lapsen aseman parantamiseksi moniammatillisen yhteisyön keskiössä. Tarkoitus on herättää lukijaa näkemään, että lapsi jää näkymättömäksi, kun professiot kilpailevat keskenään. Tulosten avulla on mahdollista kehittää organisaatio- ja yksilötasolla moniammatillista yhteistyötä lapsilähtöisempään suuntaan. Tulokset ovat helposti hyödynnettävissä lastensuojelun ja psykiatrian henkilöstön täydennyskoulutukseen.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka analysointi on teoriaohjaava. Aineisto koostuu Turun ammattikorkeakoulun Lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnalla- sekä RESME-hankkeissa tuotetuista sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yksilö- ja ryhmähaastatteluista. Aineistoa lähestyttiin ensin aineistolähtöisesti. Aineiston avulla muodostettiin lapsen aseman määritelmä tässä tutkimuksessa. Analysointi tuotti kolme teemaa lapsen asemalle lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyössä: lapsen hyvinvointi, lapsen palveluihin valikoituminen ja lapsilähtöisyys. Teoriaosuudessa määritellään lapsen asemaa teoreettisesti. Tulosten raportoinnissa pyritään kuvaamaan teorioiden ilmentymistä käytännössä.
Aineistossa lapsen asema näyttäytyi ristiriitaisena. Toisaalta tiedostettiin lapsen hyvinvoinnin huomioimisen sekä lapsen osallisuuden merkitys lapsen moniammatillisessa tukemisessa. Toisaalta lapsen palveluihin valikoitumisen perusteena näyttää olevan professioiden keskinäinen kilpailu lapsen tarpeiden sijasta. Aineiston perusteella lastensuojelun ja psykiatrian ammattilaiset tiedostavat lapsen aseman heikkouden. Silti lapsilähtöisyys ja lapsen osallistuminen eivät toteudu arjen työssä. Tutkimus tuottaa tietoa lapsen aseman parantamiseksi moniammatillisen yhteisyön keskiössä. Tarkoitus on herättää lukijaa näkemään, että lapsi jää näkymättömäksi, kun professiot kilpailevat keskenään. Tulosten avulla on mahdollista kehittää organisaatio- ja yksilötasolla moniammatillista yhteistyötä lapsilähtöisempään suuntaan. Tulokset ovat helposti hyödynnettävissä lastensuojelun ja psykiatrian henkilöstön täydennyskoulutukseen.