The Light and Noise of the Day : Aistihistoriallinen näkökulma Spectatorin (1711–1714) kaupunkitiloihin Lontoossa
Talikka, Hanna (2017-09-11)
The Light and Noise of the Day : Aistihistoriallinen näkökulma Spectatorin (1711–1714) kaupunkitiloihin Lontoossa
Talikka, Hanna
(11.09.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen 1700-luvun alun Lontoon kaupunkitiloja aistihistoriallisesta näkökulmasta. Tutkimukseni alkuperäislähde on Lontoossa vuosina 1711–1712 ja 1714 lähes päivittäin ilmestynyt moralistinen aikakausijulkaisu Spectator, joka käsitteli suurkaupunkielämän ilmiöitä. Julkaisu mainosti vahvasti tietynlaista elämäntapaa ja pyrki ohjaamaan lukijoitaan kohti oikeita moraaliratkaisuja. Spectatorin kohteena oli erityisesti uusi kaupunkilaisluokka. 1700-luvun alun Lontoo oli kasvava metropoli, joka synnytti uusia urbaanin kanssakäymisen muotoja ja sosiaalisia tiloja. Suurkaupunkielämä välittyi aikalaislähteisiin kuvauksina, joissa katujen ruuhkat, äänien paljous, uudet maut ja maisemat korostuivat.
Spectatoria on käytetty lähteenä 1700-luvun Englannin kulttuurihistoriaan ja kaupunkielämään useassa tutkimuksessa, mutta lähteessä esiintyvät aistit ja aistimukset ovat jääneet käsittelyn ulkopuolelle. Aisteja ja aistimuksia subjektiivisesti ja historiallisesti määrittyvinä pitävä aistihistoria on muotoutunut vasta viimevuosikymmeninä omaksi näkökulmakseen. Historiantutkimuksessa aistikuvauksista on mahdollista jäljittää esimerkiksi uusien yhteiskuntaluokkien syntymistä, käsityksiä sukupuolesta ja rodusta, teollistumista, kaupungistumista ja tieteen kehitystä. Viimeaikaisessa 1700-lukuun keskittyvässä aistihistoriallisessa tutkimuksessa on pyritty tarkastelemaan eri tilojen muotoutumista aistikuvauksissa. Työssäni tarkemmiksi tutkimuskohteikseni rajautuvat teatteri-, kahvihuone- ja katutilat, joihin liittyviä tekstistä löydettäviä suoria ja epäsuoria aistikuvauksia tutkin.
Tutkittujen tilojen kuvauksissa alkuperäislähde käytti monia aistimiseen ja aisteihin liittyviä sanoja ja ilmauksia. Teatteri, kahvihuone ja katu muotoutuivat ennen kaikkea katsetta, kuuloa ja kosketusta korostavissa kuvauksissa. Lähteessä tilojen yhteydessä esiintyvät aistimukset osallistuivat vuosisadan alun keskusteluihin tieteestä, moraalista, sukupuolirooleista ja kaupunkilaisluokan synnystä. Negatiiviset aistimukset pyrkivät rajamaan kaupunkitiloista pois tietyn luokan, sukupuolen ja käyttäytymisen edustajia. Samaan aikaan aistimukset liikkeestä, äänistä, kaupunkimaisemista, kulutustuotteiden hajuista ja mauista kertoivat suurkaupunkikulttuurin muutoksista. Moraalireformatorisen Spectatorin tavoite parantaa kaupunkilaisten tapoja välittyi myös lähteen tapaan kirjata
Spectatoria on käytetty lähteenä 1700-luvun Englannin kulttuurihistoriaan ja kaupunkielämään useassa tutkimuksessa, mutta lähteessä esiintyvät aistit ja aistimukset ovat jääneet käsittelyn ulkopuolelle. Aisteja ja aistimuksia subjektiivisesti ja historiallisesti määrittyvinä pitävä aistihistoria on muotoutunut vasta viimevuosikymmeninä omaksi näkökulmakseen. Historiantutkimuksessa aistikuvauksista on mahdollista jäljittää esimerkiksi uusien yhteiskuntaluokkien syntymistä, käsityksiä sukupuolesta ja rodusta, teollistumista, kaupungistumista ja tieteen kehitystä. Viimeaikaisessa 1700-lukuun keskittyvässä aistihistoriallisessa tutkimuksessa on pyritty tarkastelemaan eri tilojen muotoutumista aistikuvauksissa. Työssäni tarkemmiksi tutkimuskohteikseni rajautuvat teatteri-, kahvihuone- ja katutilat, joihin liittyviä tekstistä löydettäviä suoria ja epäsuoria aistikuvauksia tutkin.
Tutkittujen tilojen kuvauksissa alkuperäislähde käytti monia aistimiseen ja aisteihin liittyviä sanoja ja ilmauksia. Teatteri, kahvihuone ja katu muotoutuivat ennen kaikkea katsetta, kuuloa ja kosketusta korostavissa kuvauksissa. Lähteessä tilojen yhteydessä esiintyvät aistimukset osallistuivat vuosisadan alun keskusteluihin tieteestä, moraalista, sukupuolirooleista ja kaupunkilaisluokan synnystä. Negatiiviset aistimukset pyrkivät rajamaan kaupunkitiloista pois tietyn luokan, sukupuolen ja käyttäytymisen edustajia. Samaan aikaan aistimukset liikkeestä, äänistä, kaupunkimaisemista, kulutustuotteiden hajuista ja mauista kertoivat suurkaupunkikulttuurin muutoksista. Moraalireformatorisen Spectatorin tavoite parantaa kaupunkilaisten tapoja välittyi myös lähteen tapaan kirjata