Nightmares : Epidemiological Studies of Subjective Experiences

Abstract

Nightmares are dreams that evoke intense negative feelings. While occasional nightmares are common and generally harmless, frequent nightmares can be a clinical problem which should not be underestimated: Nightmares often co‐occur with psychological problems and may even increase risk for suicide. In the current thesis I will present empirical studies on epidemiology of nightmares among Finnish general adult population. These studies are based on series of FINRISK health surveys that have been conducted with random cross‐sectional population samples of Finnish adults aged 25‐74 years every five years since 1972. Surveys of 1972‐2012 are utilized in our studies with total N of 78 345.

With FINRISK data, we have investigated the prevalence of nightmares, risk factors for nightmares and association between nightmares and suicide. FINRISK data also includes veterans of the Second World War and we have studied how nightmare frequency of these veterans differs from general population and is the association between nightmares and suicide different among veterans compared to nonveterans. Our results reveal that nightmares are not uncommon among this population: Around 4% of the participants report frequent nightmares and the prevalence is affected by gender and age of the participant. Women reported more nightmares than men and young participants reported less nightmares than those of advanced age. War veterans have elevated nightmare frequency, even over 30 years after the war has ended. Nightmares also have strong association with various other problems, insomnia and depression being the most prominent ones and frequent nightmares increase suicide risk slightly.

However, as nightmares are dreams and as such their nature is that of a subjective experience, measuring them in epidemiological setting is quite challenging. Therefore, in addition to the empirical studies I will analyse what dreams and nightmares are, how can they be measured and what do retrospective questionnaire studies actually tell us about nightmares. This analysis is based on philosophical and theoretical tradition of the study of consciousness and our epidemiological results will be framed in a novel way based on this philosophical analysis.

Painajaiset ovat unia joiden aikana koetaan voimakkaita negatiivisia tunteita. Satunnaiset painajaiset ovat yleisiä ja tavallisesti harmittomia, mutta usein toistuvat painajaiset voivat olla vakava kliininen ongelma. Usein painajaisia näkevillä henkilöillä esiintyy muita todennäköisemmin muitakin uniongelmia sekä masennusoireita. Heillä on myös kohonnut itsemurhariski, joten painajaisten vaikutusta hyvinvointiin ei tule aliarvioida.

Tämä väitöskirja perustuu painajaisten epidemiologiaa käsitteleviin empiirisiin tutkimuksiin. Aineistoina tutkimuksissa on käytetty Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen FINRISKI terveyskyselyitä, joita on kerätty edustavalta otokselta suomalaisia aikuisia viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Tutkimusten aineisto perustuu FINRISKI 1972‐2012 kyselyihin, joihin on vastannut kokonaisuudessaan 78345 iältään 25‐74‐vuotiasta suomalaista.

FINRISKI aineistoa hyödyntäen tutkimuksissa selvitettiin painajaisten yleisyyttä ja riskitekijöitä sekä yhteyttä itsemurhariskiin. Aineisto sisälsi myös toisen maailmansodan sotaveteraaneja ja tutkimme miten painajaisten määrä sekä painajaisten ja itsemurhariskin suhde erosi sotaveteraaneilla muusta väestöstä.

Tutkimusten tulosten perusteella noin 4% suomalaisista aikuisista raportoi kokevansa painajaisia usein ja painajaisten yleisyyteen vaikuttavat sekä ikä että sukupuoli. Naiset näkivät keskimäärin enemmän painajaisia kuin miehet ja ikääntyneet enemmän kuin nuoret. Sotaveteraanit raportoivat enemmän painajaisia kuin valtaväestö, jopa yli 30 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Painajaiset liittyivät vahvasti unettomuuteen sekä masennusoireisiin sekä korreloivat myös monien muiden pahoinvoinnista kertovien tekijöiden välillä. Jatkuvat painajaiset myös lisäsivät hieman riskiä tehdä itsemurha.

Painajaiset ovat unikokemuksia, ja unikokemukset ovat luonteeltaan aina subjektiivisia. Tämä tekee painajaisten mittaamisen hyvin haastavaksi, eritoten epidemiologisessa kyselytutkimuksessa. Tämä vuoksi empiiristen tutkimusten lisäksi analysoin tässä väitöskirjassa mitä unet ja painajaiset oikeastaan ovat, miten niistä voidaan saada tietoa ja mitä unennäkö kartoittavat kyselytutkimukset oikeastaan mittaavat. Tämä analyysi perustuu tajunnantutkimuksen filosofiseen ja teoreettiseen traditioon ja sen pohjalta muodostan epistemiologisen kannan, jonka kautta tulkitsen tutkimusteni empiiriset tulokset uudella tavalla.