Hyönteiset ihmisen ravintona : kitiinin ravitsemuksellinen merkitys ja vaikutus suolistobakteereiden (Lactobacillus rhamnosus GG ja Escherichia coli TG) kasvuun

Abstract

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan hyönteiset ovat ihmisen ravinnoksi sopivaa ruokaa, jota voidaan tuottaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hyönteiset sisältävät paljon proteiinia ja vastaavat ravintoarvoiltaan kanaa, kalaa ja muita tuotantoeläimiä. Niiden tuottaminen ruoaksi on nykyistä lihatuotantoa ekologisempaa, säästäen energiaa ja maanviljelyyn käytettyjä resursseja, sekä tuottaen vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.

Hyönteisten ulkoinen tukiranka koostuu kitiinistä. Kitiini on myrkytön, selluloosan kaltainen polysakkaridi. Hyönteisruoasta saatava kitiini ja sen hajoamistuotteet, kito-oligosakkaridi ja kitosaani, toimivat ravintokuidun tavoin ja alentavat veren kolesterolia. Pienikokoiset ja vesiliukoiset kito-oligosakkaridi- ja kitosaanipartikkelit voivat toimia ihmiselle ravintona imeytyessään ruoansulatuskanavasta verenkiertoon. Niillä on myös todettu olevan antioksidatiivisia, anti-inflammatorisia, sekä antitumorisia vaikutuksia. Kitiinin ja sen hajoamistuotteiden on myös todettu ehkäisevän useimpien haitallisten suolistobakteereiden kasvua. Useimpien ruoansulatushäiriöiden ja suoliston tulehdusten taustalla ovat lisääntyneet haitallisten bakteereiden kannat. Haitallisten bakteereiden kasvua voi ehkäistä syömällä ravintoa, joka edesauttaa ihmiselle hyödyllisten maitohappo- ja bifidobakteerien kasvua.

Tässä tutkimuksessa kito-oligosakkaridin havaittiin toimivan prebiootin tavoin edistäen hyödyllisten maitohappobakteerien Lactobacillus rhamnosus GG kasvua ja ehkäisten haitallisten kolibakteereiden Escherichia coli TG kasvua. Kitiinin havaittiin estävän molempien bakteereiden kasvua.

Jotta hyönteisruoasta saataisiin kaikkia mahdollisia terveysvaikutuksia, elimistön on pystyttävä pilkkomaan kitiiniä kito-oligosakkarideiksi ja kitosaaniksi, tai näitä kitiinin hajoamistuotteita on oltava hyönteisruoassa itsessään. Elimistö voi hajottaa kitiiniä ruoansulatuksen AMCaasi- ja lysotsyymientsyymien, tai suolistobakteerien avulla. Hyönteisruoasta saatavan kitiinin terveyttä edistävät vaikutukset riippuvat siitä miten hyvin kitiiniä pystytään ruoansulatuksessa hajottamaan, kuinka paljon hajoamistuotteita syntyy, millaisia bioaktiivisia sivuketjuja niillä on ja miten pitkäketjuisia yhdisteet ovat. Ihmiset joilla tuotetaan kitiiniä hajottamaan kykenevää AMCaasi-entsyymiä vähän, eivät saa syödystä hyönteisateriasta kitiinin kaikkia terveysvaikutuksia ainakaan niin vahvoina, kuin sellaiset ihmiset joilla entsyymiä on paljon.