Koettu vaikuttavuus : Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston toiminta apurahansaajien kertomana
Heikkilä, Suvi (2017-12-02)
Koettu vaikuttavuus : Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston toiminta apurahansaajien kertomana
(02.12.2017)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7004-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7004-9
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee kulttuurille apurahoja jakavien säätiöiden vaikuttavuutta. Vaikuttavuus-tutkimuksia on ollut tapana tehdä tilastotiedon avulla. Tilastotiedot kertovat kuitenkin enemmän säätiön toiminnasta kuin sen vaikutuksista. Säätiön kulttuurisen vaikuttavuuden sen sijaan tavoittaa kuulemalla kulttuurityöntekijöitä, jotka ovat olleet tekemisissä tuettujen hankkeiden kanssa. Päätutkimusaineistoni on 72 Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahaston apurahansaajan teemahaastattelua.
Väitöskirjassa tutkin, millaisia merkityksiä apurahansaaja liittää apurahaan, sillä työskentelyyn ja toteutettuun hankkeeseen. Apurahansaajat kertovat omakohtaisista kokemuksistaan tuen ja hankkeidensa vaikutuksista sekä tuen tarpeesta.
Haastatteluaineiston aineistolähtöinen analyysi paljastaa samalla, millaisia indikaattoreita haastateltavat itse käyttävät puhuessaan säätiön ja apurahojen vaikuttavuudesta. Tutkimus tarjoaa näin työkaluja kulttuuria tukevien säätiöiden omien vaikuttavuusindikaattorien ja strategioiden laadintaan. Lisäksi se syventää tietoa säätiöiden toimintakentästä ja vaikutusmahdollisuuksista yleisesti. Tutkimus soveltuu apuvälineeksi tekemään päätöksenteosta yhä tietoisempaa vaikuttamista.
Säätiön vaikuttavuutta voi lisätä muun muassa parantamalla saavutettavuutta etenkin panostamalla tiedotukseen ja jalkautumalla kentälle. Selkeä profiloituminen ja riittävät apurahat auttavat apurahansaajia. Säätiön on hyvä myös aktiivisesti pohtia oman kulttuuritoiminnan tarvetta ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä parantamaan apurahataiteilijoiden ja -tieteilijöiden asemaa.
Säätiötoimijoiden olisi hyvä tiedostaa vastuunsa kulttuuripoliittisina suunnannäyttäjinä. Apurahat ovat paitsi tukipäätöksiä myös viesti: viesti tekijälle, että hänen toimintaansa arvostetaan sekä viesti yleisölle ja muille päättäjille siitä, mitä kulttuuria säätiön hoitokunta pitää arvokkaana.
Apurahat ovat olleet haastateltavien hankkeille elintärkeitä. Suurin osa hankkeista ei olisi toteutunut ilman apurahaa. Tämä johtuu paitsi konkreettisesta tarpeesta myös henkisestä kannustuksesta ja velvollisuudentunteesta. Kielteinen apurahapäätös koetaan lannistavana ja merkkinä siitä, ettei hanke ole toteuttamisen arvoinen. Apuraha mahdollistaa ammatinharjoittamisen, unelmien toteuttamisen ja tuo iloa tekijöille, osallistujille ja yleisölle. Monien positiivisten vaikutusten lisäksi apurahalla toimiminen koetaan muun muassa stressaavana, epävarmana ja työläänä. Living the Impact. A Grantee’s Perspective on the Funding from the Satakunta Regional Fund of the Finnish Cultural Foundation
This is a study on the impact of grant-making cultural foundations in Finland. The impact studies have traditionally been made using statistics. However, statistics reflect more on the actions of a foundation than on its impact. The cultural impact of a foundation can be rather accessed through the experiences of culture producers who have been working with funded projects. Hence, the primary data of the study consists of 72 theme interviews of the grantees of the Satakunta Regional Fund of the Finnish Cultural Foundation. In the interpretation of the data I have applied the traditional methods of qualitative analysis such as Grounded Theory.
The study examines the kind of significance, meaning and bearings the grantees give to the foundation, the grants and grand-funded projects. The informants share their individual experiences regarding the received grants and the impact of their projects. In addition, the study reveals the kind of indicators grantees themselves use when referring to the impact. The study presents tools for cultural foundations to develop their own impact indicators and strategies. Furthermore, it deepens the knowledge regarding the foundation institution and its influential possibilities in general. The study can be used in decision-making to promote more conscious influencing.
The impact of a foundation can be augmented i.a. by improving the accessibility to grants and investing in publicity. For the grantee, a distinct profile and adequate grants are necessary. It is beneficial for a foundation to evaluate the necessities of its culture-promoting activities as well as its opportunities to promote the status of its grantees. Understanding their responsibility as cultural influencers is important for foundations: a grant given not only conveys what a foundation deems culturally valuable for the society, but it also stresses the importance of the work done by the cultural producer.
Informants interviewed stated the vitality of grants for their projects. The majority of said projects would have never come to fruition without them. The grants provided fundamental monetary help as well as encouragement and sense of responsibility toward the projects. A denied grant was reported as a demoralizing proof of the dispensable nature of the projects. Receiving a grant made it possible to practice one’s profession, fulfilled a dream and gave great joy to the culture producer, participants and the audience. Besides the many positive impacts, at times working for a grant was reported to be stressful, uncertain and arduous.
Väitöskirjassa tutkin, millaisia merkityksiä apurahansaaja liittää apurahaan, sillä työskentelyyn ja toteutettuun hankkeeseen. Apurahansaajat kertovat omakohtaisista kokemuksistaan tuen ja hankkeidensa vaikutuksista sekä tuen tarpeesta.
Haastatteluaineiston aineistolähtöinen analyysi paljastaa samalla, millaisia indikaattoreita haastateltavat itse käyttävät puhuessaan säätiön ja apurahojen vaikuttavuudesta. Tutkimus tarjoaa näin työkaluja kulttuuria tukevien säätiöiden omien vaikuttavuusindikaattorien ja strategioiden laadintaan. Lisäksi se syventää tietoa säätiöiden toimintakentästä ja vaikutusmahdollisuuksista yleisesti. Tutkimus soveltuu apuvälineeksi tekemään päätöksenteosta yhä tietoisempaa vaikuttamista.
Säätiön vaikuttavuutta voi lisätä muun muassa parantamalla saavutettavuutta etenkin panostamalla tiedotukseen ja jalkautumalla kentälle. Selkeä profiloituminen ja riittävät apurahat auttavat apurahansaajia. Säätiön on hyvä myös aktiivisesti pohtia oman kulttuuritoiminnan tarvetta ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä parantamaan apurahataiteilijoiden ja -tieteilijöiden asemaa.
Säätiötoimijoiden olisi hyvä tiedostaa vastuunsa kulttuuripoliittisina suunnannäyttäjinä. Apurahat ovat paitsi tukipäätöksiä myös viesti: viesti tekijälle, että hänen toimintaansa arvostetaan sekä viesti yleisölle ja muille päättäjille siitä, mitä kulttuuria säätiön hoitokunta pitää arvokkaana.
Apurahat ovat olleet haastateltavien hankkeille elintärkeitä. Suurin osa hankkeista ei olisi toteutunut ilman apurahaa. Tämä johtuu paitsi konkreettisesta tarpeesta myös henkisestä kannustuksesta ja velvollisuudentunteesta. Kielteinen apurahapäätös koetaan lannistavana ja merkkinä siitä, ettei hanke ole toteuttamisen arvoinen. Apuraha mahdollistaa ammatinharjoittamisen, unelmien toteuttamisen ja tuo iloa tekijöille, osallistujille ja yleisölle. Monien positiivisten vaikutusten lisäksi apurahalla toimiminen koetaan muun muassa stressaavana, epävarmana ja työläänä.
This is a study on the impact of grant-making cultural foundations in Finland. The impact studies have traditionally been made using statistics. However, statistics reflect more on the actions of a foundation than on its impact. The cultural impact of a foundation can be rather accessed through the experiences of culture producers who have been working with funded projects. Hence, the primary data of the study consists of 72 theme interviews of the grantees of the Satakunta Regional Fund of the Finnish Cultural Foundation. In the interpretation of the data I have applied the traditional methods of qualitative analysis such as Grounded Theory.
The study examines the kind of significance, meaning and bearings the grantees give to the foundation, the grants and grand-funded projects. The informants share their individual experiences regarding the received grants and the impact of their projects. In addition, the study reveals the kind of indicators grantees themselves use when referring to the impact. The study presents tools for cultural foundations to develop their own impact indicators and strategies. Furthermore, it deepens the knowledge regarding the foundation institution and its influential possibilities in general. The study can be used in decision-making to promote more conscious influencing.
The impact of a foundation can be augmented i.a. by improving the accessibility to grants and investing in publicity. For the grantee, a distinct profile and adequate grants are necessary. It is beneficial for a foundation to evaluate the necessities of its culture-promoting activities as well as its opportunities to promote the status of its grantees. Understanding their responsibility as cultural influencers is important for foundations: a grant given not only conveys what a foundation deems culturally valuable for the society, but it also stresses the importance of the work done by the cultural producer.
Informants interviewed stated the vitality of grants for their projects. The majority of said projects would have never come to fruition without them. The grants provided fundamental monetary help as well as encouragement and sense of responsibility toward the projects. A denied grant was reported as a demoralizing proof of the dispensable nature of the projects. Receiving a grant made it possible to practice one’s profession, fulfilled a dream and gave great joy to the culture producer, participants and the audience. Besides the many positive impacts, at times working for a grant was reported to be stressful, uncertain and arduous.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2811]