Integraatio ja opiskelijat : Toisen asteen opiskelijoiden kokemuksia integroidusta luokasta
Kangasmaa, Tuire (2017-11-27)
Integraatio ja opiskelijat : Toisen asteen opiskelijoiden kokemuksia integroidusta luokasta
Kangasmaa, Tuire
(27.11.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Ammatillinen erityisopetus järjestetään nykyään ensisijaisesti ammatillisissa oppilaitoksissa eli erityisopiskelijat integroidaan perusryhmiin. Tavoitteena on, että tukitoimien ja mukautuksien avulla erityisopiskelija voi osallistua ammatilliseen koulutukseen eri koulutusaloilla.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eteläsuomalaisen maatalousalan perustutkintoa opiskelevien perusryhmän opiskelijoiden ja ryhmään integroitujen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yhteistyö ryhmässä sujui. Erityisesti haluttiin saada selville, esiintyikö ryhmässä kiusaamista ja minkälaisessa muodossa kiusaaminen mahdollisesti tapahtui. Lisäksi tutkittiin ystävyyssuhteiden ja luokkahengen muodostumista ryhmän opiskelijoiden kesken. Haluttiin myös selvittää, oliko opiskelu ollut haastateltavien mielestä hyödyllistä ja odotuksia vastaavaa.
Aineistoa kerättiin haastattelemalla ryhmän opiskelijoita valmiiksi kirjoitettujen ja samassa järjestyksessä esitettävien kysymysten avulla. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat samoista aiheista vapaamuotoisen kirjoitelman, jossa tutkittavia aiheita lähestyttiin hieman eri näkökulmista. Haastateltavaan ryhmään kuului yhdeksän poikaa, joista kolmelle oli tehty henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.
Saatujen tulosten mukaan vaikutti siltä, että erityisopiskelijoita ei tässä ryhmässä kiusattu. Kanssakäymisen luonne oli vastaajien mielestä normaalia ”nahistelua”. Melkein kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että kanssakäymisessä ei voida puhua kiusaamisesta vaan lähinnä ”leikkimielisestä härnäämisestä”. Haastateltavia ei myöskään tuntunut haittaavan se, että luokassa on eritasoisia opiskelijoita. Tämä voisi johtua siitä, että tähän koulutukseen hakeutuu jo lähtökohtaisesti opiskelijoita, jotka kokevat käytännön töiden tekemisen tärkeämmäksi ja helpommaksi oppimisen muodoksi kuin teorian opiskelun.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten eteläsuomalaisen maatalousalan perustutkintoa opiskelevien perusryhmän opiskelijoiden ja ryhmään integroitujen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yhteistyö ryhmässä sujui. Erityisesti haluttiin saada selville, esiintyikö ryhmässä kiusaamista ja minkälaisessa muodossa kiusaaminen mahdollisesti tapahtui. Lisäksi tutkittiin ystävyyssuhteiden ja luokkahengen muodostumista ryhmän opiskelijoiden kesken. Haluttiin myös selvittää, oliko opiskelu ollut haastateltavien mielestä hyödyllistä ja odotuksia vastaavaa.
Aineistoa kerättiin haastattelemalla ryhmän opiskelijoita valmiiksi kirjoitettujen ja samassa järjestyksessä esitettävien kysymysten avulla. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat samoista aiheista vapaamuotoisen kirjoitelman, jossa tutkittavia aiheita lähestyttiin hieman eri näkökulmista. Haastateltavaan ryhmään kuului yhdeksän poikaa, joista kolmelle oli tehty henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS.
Saatujen tulosten mukaan vaikutti siltä, että erityisopiskelijoita ei tässä ryhmässä kiusattu. Kanssakäymisen luonne oli vastaajien mielestä normaalia ”nahistelua”. Melkein kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että kanssakäymisessä ei voida puhua kiusaamisesta vaan lähinnä ”leikkimielisestä härnäämisestä”. Haastateltavia ei myöskään tuntunut haittaavan se, että luokassa on eritasoisia opiskelijoita. Tämä voisi johtua siitä, että tähän koulutukseen hakeutuu jo lähtökohtaisesti opiskelijoita, jotka kokevat käytännön töiden tekemisen tärkeämmäksi ja helpommaksi oppimisen muodoksi kuin teorian opiskelun.