Sosiaalisen median merkitys yksilön hyvinvointitekijänä strategisen johtamisen näkökulmasta
Storgårds, Marje (2017-12-11)
Sosiaalisen median merkitys yksilön hyvinvointitekijänä strategisen johtamisen näkökulmasta
Storgårds, Marje
(11.12.2017)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Nykyinen työelämä on muuttunut merkittävästi, jossa yhtenä merkittävänä tekijänä on sosiaalisen median mukaan tulo organisaation arkeen. Sosiaalinen media on muuttanut organisaatioiden viestintää ja vuorovaikutusta, sillä sen käyttö on lisääntynyt merkittävästi työpaikoilla. Sen työhyvinvointivaikutuksista on hyvin niukasti tutkittua tietoa, vaikkakin sosiaalinen media muuten on erittäin suosittu tutkimusaihe esimerkiksi markkinoinnin näkökulmasta. Tällä hetkellä tiedetään hyvin vähän sen käytön merkityksistä työorganisaatioissa. Tämä muodostaa perustan tälle tutkimusaiheelle.
Tämän pro gradu –tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia strategisia merkityksiä sosiaalisen median käytöllä on yksilön työhyvinvoinnille. Tutkimusongelmina ovat, millainen on sosiaalisen median merkitys yksilön hyvinvointitekijänä työorganisaatiossa ja millainen on sosiaalisen median merkitys työhyvinvoinnin strategisessa johtamisessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat työhyvinvointi, sosiaalinen media ja työhyvinvoinnin strateginen johtaminen. Tutkimustuloksia peilataan Laineen (2013) esittämään diskursiiviseen työhyvinvointikäsitykseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kahdesta organisaatiosta 11 haastateltavaa.
Aineistosta havaittiin, että sosiaalisella medialla on merkitystä yksilön hyvinvointitekijänä työorganisaatiossa. Sosiaalisella medialla todettiin olevan merkitystä seuraavissa Laineen esittämissä osatekijöissä: työyhteisöön, työhön ja työympäristöön, johtamiseen, persoonallisuuden ja luonteen piirteiden sekä itseen liittyviin tekijöihin. Tutkimuksen tuloksia arvioitiin SWOT-analyysiä hyödyntäen, minkä perusteella sosiaalisen median käytölle työorganisaatiossa löytyi työhyvinvoinnin näkökulmasta enemmän positiivisia kuin negatiivisia tekijöitä. Kuten aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, sosiaalinen media edistää työntekijöiden työstä suoriutumista. Se muodostuu organisaation viestintätyökaluksi vastaamaan työntekijöiden tarpeita työstä suoriutumisessa, missä keskeisessä roolissa on varjo-IT. Tämän tutkimuksen perusteella voitiin tuoda lisätietoa olemassa olevaan tutkimustietoon, sillä nimenomaan sosiaalisen median ja varjo-IT:n tarjoamat tavoitettavuus ja avun saanti edistävät työntekijän työstä suoriutumista. Tämä tuottaa työhyvinvointia. Hyvinvoivat työntekijät tekevät tuloksellista työtä, joka näkyy organisaation menestyksenä. Tulosten mukaan sosiaalisen median merkitys kannattaa ottaa huomioon työhyvinvoinnin strategisessa johtamisessa, sen kasvavan merkityksen vuoksi.
Tämän pro gradu –tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia strategisia merkityksiä sosiaalisen median käytöllä on yksilön työhyvinvoinnille. Tutkimusongelmina ovat, millainen on sosiaalisen median merkitys yksilön hyvinvointitekijänä työorganisaatiossa ja millainen on sosiaalisen median merkitys työhyvinvoinnin strategisessa johtamisessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat työhyvinvointi, sosiaalinen media ja työhyvinvoinnin strateginen johtaminen. Tutkimustuloksia peilataan Laineen (2013) esittämään diskursiiviseen työhyvinvointikäsitykseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Tutkimukseen osallistui kahdesta organisaatiosta 11 haastateltavaa.
Aineistosta havaittiin, että sosiaalisella medialla on merkitystä yksilön hyvinvointitekijänä työorganisaatiossa. Sosiaalisella medialla todettiin olevan merkitystä seuraavissa Laineen esittämissä osatekijöissä: työyhteisöön, työhön ja työympäristöön, johtamiseen, persoonallisuuden ja luonteen piirteiden sekä itseen liittyviin tekijöihin. Tutkimuksen tuloksia arvioitiin SWOT-analyysiä hyödyntäen, minkä perusteella sosiaalisen median käytölle työorganisaatiossa löytyi työhyvinvoinnin näkökulmasta enemmän positiivisia kuin negatiivisia tekijöitä. Kuten aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, sosiaalinen media edistää työntekijöiden työstä suoriutumista. Se muodostuu organisaation viestintätyökaluksi vastaamaan työntekijöiden tarpeita työstä suoriutumisessa, missä keskeisessä roolissa on varjo-IT. Tämän tutkimuksen perusteella voitiin tuoda lisätietoa olemassa olevaan tutkimustietoon, sillä nimenomaan sosiaalisen median ja varjo-IT:n tarjoamat tavoitettavuus ja avun saanti edistävät työntekijän työstä suoriutumista. Tämä tuottaa työhyvinvointia. Hyvinvoivat työntekijät tekevät tuloksellista työtä, joka näkyy organisaation menestyksenä. Tulosten mukaan sosiaalisen median merkitys kannattaa ottaa huomioon työhyvinvoinnin strategisessa johtamisessa, sen kasvavan merkityksen vuoksi.