Suomen politiikka Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa Kuwaitin kriisin aikana vuonna 1990
Lappalainen, Otto (2018-01-02)
Suomen politiikka Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa Kuwaitin kriisin aikana vuonna 1990
Lappalainen, Otto
(02.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Suomen toimintaa YK:n turvallisuusneuvostossa Kuwaitin kriisin aikana vuonna 1990. Tarkastelu on rajattu Suomen toimintaan Irakia vastaan asete-tuista taloudellisista ja sotilaallisista pakotetoimista päättämisessä. Tutkielmassa keskitytään erityisesti Suomen kannanmuodostukseen, äänestyspäätösten perusteluihin, Suomen toiminnan taustalla vaikuttaneisiin syihin, Suomelle tärkeimpiin teemoihin sekä nyt otetun linjan suhteeseen Suomen aiempaan YK-politiikkaan.
Tutkielman ensisijaisena lähdeaineistona toimivat ulkoasiainministeriön asiakirjat, viralliset YK-asiakirjat, muistelmateokset, sanoma- ja aikakauslehtiaineisto sekä puhe- ja lausuntokokoelmat. Aineistoa täydentää koti- ja ulkomainen Kuwaitin kriisiin, Suomen ulkopolitiikkaan, taloudellisiin ja sotilaallisiin pakotteisiin, Yhdistyneisiin kansakuntiin sekä yleisesti ottaen kansainvälisiin suhteisiin liittyvä kirjallisuus.
Aineiston käsittelyssä ja sen järjestämisessä on hyödynnetty sisällönanalyysin mene-telmiä soveltuvin osin. Analyysiosiossa on paneuduttu erityisesti siihen, mitä asioita Suomen politiikassa nousi kriisin aikana esille. Analyysi perustuu ensisijaisesti vertailevaan analyysiin. Vertailun avulla tarkastellaan Suomen toiminnan johdonmukaisuutta ja suhdetta aikaisemmin harjoitettuun politiikkaan ja selvitetään, mikä Suomen politiikassa oli juuri tässä kriisissä uutta ja erilaista. Vertailu liikkuu kahdella eri ajallisella tasolla. Toisaalta työssä verrataan Suomen linjaa Suomen pitkäaikaiseen YK-politiikkaan, toisaalta työssä taas vertaillaan Suomen toimintaa Kuwaitin kriisin sisällä.
Tutkielmassa havaittiin Suomen politiikan olleen hyvin johdonmukaista kriisin alusta kriisin loppuun saakka. Suomen kannanotoissa toistui läpi kriisin samoja teemoja, eivätkä sen kannat muuttuneet kovinkaan paljoa, jos ollenkaan. Tutkielmassa havaittiin, että Suomen politiikassa oli paljon aiemmin harjoitetun YK-politiikan piirteitä. Näitä olivat muun muassa rauhanomaisen ratkaisun, yksimielisten päätösten sekä YK-johtoisen ratkaisun tärkeyden korostaminen, pyrkimys pysyttäytyä suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella, rauhanturvatoimintaan itsensä tarjoaminen sekä ulkopoliittisen linjan jatkuvuuden ja puolueettomuuden korostaminen. Tarkastelussa selvisi, että kriisin aikainen politiikka sisälsi kuitenkin myös uusia piirteitä, joita Suomen YK-politiikassa ei aiemmin ollut havaittavissa, tai jotka nousivat aiempaa selvästi vahvemmin esiin. Näitä piirteitä olivat muun muassa selkeästi Kuwaitin puolelle asettuminen sekä voimakeinojen käytön hyväksyminen rauhanomaisten keinojen korostamisesta huolimatta.
Tutkielman ensisijaisena lähdeaineistona toimivat ulkoasiainministeriön asiakirjat, viralliset YK-asiakirjat, muistelmateokset, sanoma- ja aikakauslehtiaineisto sekä puhe- ja lausuntokokoelmat. Aineistoa täydentää koti- ja ulkomainen Kuwaitin kriisiin, Suomen ulkopolitiikkaan, taloudellisiin ja sotilaallisiin pakotteisiin, Yhdistyneisiin kansakuntiin sekä yleisesti ottaen kansainvälisiin suhteisiin liittyvä kirjallisuus.
Aineiston käsittelyssä ja sen järjestämisessä on hyödynnetty sisällönanalyysin mene-telmiä soveltuvin osin. Analyysiosiossa on paneuduttu erityisesti siihen, mitä asioita Suomen politiikassa nousi kriisin aikana esille. Analyysi perustuu ensisijaisesti vertailevaan analyysiin. Vertailun avulla tarkastellaan Suomen toiminnan johdonmukaisuutta ja suhdetta aikaisemmin harjoitettuun politiikkaan ja selvitetään, mikä Suomen politiikassa oli juuri tässä kriisissä uutta ja erilaista. Vertailu liikkuu kahdella eri ajallisella tasolla. Toisaalta työssä verrataan Suomen linjaa Suomen pitkäaikaiseen YK-politiikkaan, toisaalta työssä taas vertaillaan Suomen toimintaa Kuwaitin kriisin sisällä.
Tutkielmassa havaittiin Suomen politiikan olleen hyvin johdonmukaista kriisin alusta kriisin loppuun saakka. Suomen kannanotoissa toistui läpi kriisin samoja teemoja, eivätkä sen kannat muuttuneet kovinkaan paljoa, jos ollenkaan. Tutkielmassa havaittiin, että Suomen politiikassa oli paljon aiemmin harjoitetun YK-politiikan piirteitä. Näitä olivat muun muassa rauhanomaisen ratkaisun, yksimielisten päätösten sekä YK-johtoisen ratkaisun tärkeyden korostaminen, pyrkimys pysyttäytyä suurvaltojen välisten ristiriitojen ulkopuolella, rauhanturvatoimintaan itsensä tarjoaminen sekä ulkopoliittisen linjan jatkuvuuden ja puolueettomuuden korostaminen. Tarkastelussa selvisi, että kriisin aikainen politiikka sisälsi kuitenkin myös uusia piirteitä, joita Suomen YK-politiikassa ei aiemmin ollut havaittavissa, tai jotka nousivat aiempaa selvästi vahvemmin esiin. Näitä piirteitä olivat muun muassa selkeästi Kuwaitin puolelle asettuminen sekä voimakeinojen käytön hyväksyminen rauhanomaisten keinojen korostamisesta huolimatta.