Työhyvinvointi vuorotyössä - Miten muutoksen lyhyeen vuorojärjestelmään koetaan vaikuttavan työhyvinvointiin? : Case: UPM Rauma
Koivisto, Satu (2018-01-15)
Työhyvinvointi vuorotyössä - Miten muutoksen lyhyeen vuorojärjestelmään koetaan vaikuttavan työhyvinvointiin? : Case: UPM Rauma
Koivisto, Satu
(15.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Vuorotyöntekijöiden kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa vuorojärjestelmän avulla. Vuorotyö, kiire ja muutokset, muun muassa kiristynyt talous ja työntekijöiden vähentäminen, pakottavat organisaatioita tekemään muutoksia, jotta työntekijät voisivat hyvin ja jaksaisivat työssä. Työhyvinvointiin panostaminen organisaatiossa on strateginen päätös, joka kustannuksien sijasta sitouttaa hyvinvoivan yksilön työhön ja vähentää sairauspoissaoloja. Työhyvinvointi rakentuu työssä ja työstä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vuorotyöntekijät ovat suhtautuneet vuorojärjestelmän muutokseen ja miten he ovat kokeneet uuden lyhyen vuorojärjestelmän tuomat muutokset heidän kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin näkökulmasta? Tutkimus keskittyy yhden tehtaan, UPM Rauman, satunnaisotannan avulla valitun kohdehenkilöryhmän subjektiivisten näkemysten syvälliseen ymmärtämiseen sekä tulkintaan. Tutkimus on luonteeltansa triangulaatiomenetelmää hyödyntävä case-tutkimus, jossa tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselylomakkeiden sekä teemahaastatteluiden avulla ennen vuorojärjestelmän muutosta ja vuorojärjestelmän muutoksen jälkeen. Tutkimuksen sisällönanalyysi on luonteeltaan laadullinen.
Tutkimustulosten mukaan voidaan todeta, että työhyvinvoinnillisia haasteita vuorotyössä esiintyy riippumatta vuorojärjestelmästä. Tutkimus osoitti, että lyhyt vuorojärjestelmä tukee terveyttä, jaksamista ja palautumista. Myös ravitsemuksen säännöllisyys ja terveellisyys ovat edistäneet hyvinvointia. Tutkimustulokset osoittivat, että perheen rooli uuteen lyhyeen vuorojärjestelmään sopeutumisessa on ollut suuri; elämän rytmittäminen uudelleen on vaatinut koko perheen sitoutumista, ymmärrystä ja tukea. Tutkimustulosten mukaan työperäinen stressi ja ärsyyntyminen ovat myös vähentyneet, koska jaksaminen ja palautuminen ovat olleet aiempaa paremmalla tasolla. Unta koskevat tulokset tukevat aiempia tutkimuksia siinä, että lyhyt vuorojärjestelmä ei sopeuta vuorotyöntekijää yövuororytmiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vuorojärjestelmän kokeminen on subjektiivinen kokemus ja jokaiselle vuorotyöntekijälle soveltuvaa vuorojärjestelmää on vaikea järjestää. Vuorojärjestelmällä on merkitystä yksilön kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin, joka jatkuu aina työpaikalta vapaa-ajalle.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten vuorotyöntekijät ovat suhtautuneet vuorojärjestelmän muutokseen ja miten he ovat kokeneet uuden lyhyen vuorojärjestelmän tuomat muutokset heidän kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin näkökulmasta? Tutkimus keskittyy yhden tehtaan, UPM Rauman, satunnaisotannan avulla valitun kohdehenkilöryhmän subjektiivisten näkemysten syvälliseen ymmärtämiseen sekä tulkintaan. Tutkimus on luonteeltansa triangulaatiomenetelmää hyödyntävä case-tutkimus, jossa tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty kyselylomakkeiden sekä teemahaastatteluiden avulla ennen vuorojärjestelmän muutosta ja vuorojärjestelmän muutoksen jälkeen. Tutkimuksen sisällönanalyysi on luonteeltaan laadullinen.
Tutkimustulosten mukaan voidaan todeta, että työhyvinvoinnillisia haasteita vuorotyössä esiintyy riippumatta vuorojärjestelmästä. Tutkimus osoitti, että lyhyt vuorojärjestelmä tukee terveyttä, jaksamista ja palautumista. Myös ravitsemuksen säännöllisyys ja terveellisyys ovat edistäneet hyvinvointia. Tutkimustulokset osoittivat, että perheen rooli uuteen lyhyeen vuorojärjestelmään sopeutumisessa on ollut suuri; elämän rytmittäminen uudelleen on vaatinut koko perheen sitoutumista, ymmärrystä ja tukea. Tutkimustulosten mukaan työperäinen stressi ja ärsyyntyminen ovat myös vähentyneet, koska jaksaminen ja palautuminen ovat olleet aiempaa paremmalla tasolla. Unta koskevat tulokset tukevat aiempia tutkimuksia siinä, että lyhyt vuorojärjestelmä ei sopeuta vuorotyöntekijää yövuororytmiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vuorojärjestelmän kokeminen on subjektiivinen kokemus ja jokaiselle vuorotyöntekijälle soveltuvaa vuorojärjestelmää on vaikea järjestää. Vuorojärjestelmällä on merkitystä yksilön kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin, joka jatkuu aina työpaikalta vapaa-ajalle.