Ilmasto-oikeus ja kansainvälinen lentoliikenne : sääntelyn nykytila ja tulevaisuus Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön hyväksymän globaalin kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän valossa
Merlich, Michelle (2018-01-22)
Ilmasto-oikeus ja kansainvälinen lentoliikenne : sääntelyn nykytila ja tulevaisuus Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön hyväksymän globaalin kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän valossa
Merlich, Michelle
(22.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Lentoliikenne tuottaa noin kaksi prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisen lentoliikenteen osuus on 1,3 prosenttia, mikä vastaa suunnilleen Saksan valtion hiilidioksidipäästöjä. Tulevina vuosina lentoliikenteen kysynnän on ennustettu kasvavan voimakkaasti varsinkin kehitysmaissa, minkä seurauksena lentoliikenteen arvioidaan nelinkertaistavan päästönsä vuoteen 2050 mennessä, ellei alan päästöjä pyritä leikkaamaan. Kansainvälisen lentoliikenteen päästöjen sääntely on Kioton pöytäkirjassa osoitettu Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle (ICAO), joka hyväksyi lokakuussa 2016 päätöslauselman, jolla järjestö vahvisti globaalin kansainvälisen lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmän (CORSIA) käyttöönoton vuodesta 2021 alkaen. Päätöslauselma on historiallinen, sillä CORSIA on ensimmäinen globaali sektorikohtainen päästöjen sääntelyjärjestelmä. CORSIA:n avulla lentoliikenteen päästöt pyritään vakiinnuttamaan vuoden 2020 tasolle asettamalla lentoyhtiöille velvollisuus hyvittää ylimenevät päästönsä sijoituksilla päästövähennyksiä tuottaviin hankkeisiin.
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella CORSIA:n toimintaperiaatteita ja ongelmakohtia ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta, ilmailualan osallistumista CORSIA:n kehittämiseen sekä CORSIA:n suhdetta muuhun ilmastonmuutosta koskevaan sääntelyyn. CORSIA:n sekä muun ilmastonmuutossääntelyn sisällön selvittämisessä tutkielmassa käytetään lainopillista metodia. Muilta osin tutkielma sijoittuu sääntelyteoreettisesti orientoituneen arviointi- ja ohjauskeinotutkimuksen piiriin. Lähdeaineistona tutkielmassa hyödynnetään sekä koti- että ulkomaista oikeuskirjallisuutta ja tutkimuksen kannalta keskeisten instituutioiden, kuten ICAO:n, YK:n ja EU:n julkaisemia asiakirjoja.
Tutkielmassa osoitetaan, että CORSIA:n ilmastotavoitteet ovat ristiriidassa YK:n ilmastoregiimin tavoitteiden kanssa. Lisäksi CORSIA:n tavoitteet asettuvat selvästi EU:n ilmastosääntelyn tavoitteita matalammalle tasolle. Yhtenä merkittävänä syynä tälle tutkielmassa nostetaan esiin ilmailualan voimakas osallistuminen itseään koskevan ilmastosääntelyn kehittämiseen. Vaikka ilmailualan osallistuminen olikin ratkaisevassa asemassa historiallisen koko teollisuudenalaa koskevan sääntelyn syntymisessä, osoitetaan tutkielmassa kansalaisjärjestöjen varsin rajallisten osallistumismahdollisuuksien johtaneen sääntelyyn, joka heijastelee melko yksipuolisesti teollisuudenalan intressejä. Lisäksi tutkielmassa hahmotetaan CORSIA:n suhdetta YK:n ja EU:n ilmastosääntelyyn regiimien välistä vuorovaikutusta koskevan teorian keinoin. Vaikka sääntelyt ovat osin keskenään ristiriidassa, tunnistetaan tutkielmassa myös niiden välisiä synergioita sekä mahdollisuuksia synergioiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa.
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella CORSIA:n toimintaperiaatteita ja ongelmakohtia ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta, ilmailualan osallistumista CORSIA:n kehittämiseen sekä CORSIA:n suhdetta muuhun ilmastonmuutosta koskevaan sääntelyyn. CORSIA:n sekä muun ilmastonmuutossääntelyn sisällön selvittämisessä tutkielmassa käytetään lainopillista metodia. Muilta osin tutkielma sijoittuu sääntelyteoreettisesti orientoituneen arviointi- ja ohjauskeinotutkimuksen piiriin. Lähdeaineistona tutkielmassa hyödynnetään sekä koti- että ulkomaista oikeuskirjallisuutta ja tutkimuksen kannalta keskeisten instituutioiden, kuten ICAO:n, YK:n ja EU:n julkaisemia asiakirjoja.
Tutkielmassa osoitetaan, että CORSIA:n ilmastotavoitteet ovat ristiriidassa YK:n ilmastoregiimin tavoitteiden kanssa. Lisäksi CORSIA:n tavoitteet asettuvat selvästi EU:n ilmastosääntelyn tavoitteita matalammalle tasolle. Yhtenä merkittävänä syynä tälle tutkielmassa nostetaan esiin ilmailualan voimakas osallistuminen itseään koskevan ilmastosääntelyn kehittämiseen. Vaikka ilmailualan osallistuminen olikin ratkaisevassa asemassa historiallisen koko teollisuudenalaa koskevan sääntelyn syntymisessä, osoitetaan tutkielmassa kansalaisjärjestöjen varsin rajallisten osallistumismahdollisuuksien johtaneen sääntelyyn, joka heijastelee melko yksipuolisesti teollisuudenalan intressejä. Lisäksi tutkielmassa hahmotetaan CORSIA:n suhdetta YK:n ja EU:n ilmastosääntelyyn regiimien välistä vuorovaikutusta koskevan teorian keinoin. Vaikka sääntelyt ovat osin keskenään ristiriidassa, tunnistetaan tutkielmassa myös niiden välisiä synergioita sekä mahdollisuuksia synergioiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa.