Snellman-korkeakoulu opiskeluympäristönä Maurice Merleau-Pontyn filosofisten käsitteiden kannalta tarkasteluna

Abstract

Tässä tutkimuksessa etsin Maurice Merleau-Pontyn filosofisille käsitteille vastineita inhimillisistä kokemuksista. Otin vakavasti Merleu-Pontyn toteamuksen filosofiasta, että filosofiallemme ei jää muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä tutkimaan aktuaalista maailmaa, koska olemme sielun ja ruumiin yhteenliittymiä, joten täytyy olla tätä yhteenliittymää koskevaa ajattelua. Liha-käsitteen avulla Merleau-Ponty tematisoi olemisen eri puolten yhteenkietoutumisen, kuten kuvitteellinen ja todellinen tai henkinen ja materiaalinen. Lihassa tapahtuu aistiminen ilman järkeä. Lihasta puhessaan Merleau-Ponty viittaa mm. Friedrich Joseph Schellingin barbaariseen periaatteeseen, viidenteen elementtiin, joka on meissä ja kaikissa asioissa. Merleau-Pontyn mukaan tämä on ihmisessä läpäisten olemisen, elävän luonnon periaatteena ja jota elämme ja koemme koko ajan eli maailma ei ole se, mitä ajattelen vaan se minkä elän. Tutkimuksessa kysyin, että miltä opiskelijoiden kokemukset vaikuttavat kun niitä tarkastellaan Merleau-Pontyn filosofisten käsitteiden kautta.

Tutkimuksen taustateoria oli fenomenologinen, mutta aineiston kerääminen ja analyysi oli fenomenografinen, lisäksi käytin valokuva-analyysiä täydentämään ilmiön ilmenevyyttä. Kokosin tutkimuksen fenomenografisen aineiston kysymällä opiskelijoilta heidän kokemuksistaan Snellman-korkeakoulusta oppimisympäristönä. Lopuksi yhdistin fenomenografiset tulokset Merleau-Pontyn filosofisiin käsitteisiin.

Vastauksista kävi ilmi, että vaikka opiskelijoilla oli kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista oppimista tukevia kokemuksia Snellman-korkeakoulusta ympäristöineen, kuitenkin kehollisista kokemuksista kerrottiin eniten. Keholliset kokemukset koettiin oppimiskykyä ja hyvinvointia tukeviksi. Kehollisuus laajeni psyykkisiksi kokemuksiksi: itsetuntemuksen lisääntyminen, läsnäolon ja keskittymiskyvyn parantuminen ja henkisen kasvun kokeminen.