Koulukiusaaminen sosiaalisena ilmiönä : koulukuraattoreiden näkemyksiä kiusaamisesta
Nordström, Kristina (2018-01-31)
Koulukiusaaminen sosiaalisena ilmiönä : koulukuraattoreiden näkemyksiä kiusaamisesta
Nordström, Kristina
(31.01.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastelen koulukuraattoreiden kokemusten kautta muodostuneita näkemyksiä koulukiusaamisesta. Tutkimuskysymykseni on: Minkälaisia kokemuksen kautta muodostuneita näkemyksiä koulukuraattoreilla on koulukiusaamisesta? Tutkimuskysymykseen pyrin vastaamaan alakysymyksen avulla: Minkälaisina koulukuraattorit kokevat omat mahdollisuutensa puuttua koulukiusaamiseen ja ennaltaehkäistä sitä kouluissaan?
Tutkielmani aineisto koostuu viidestä koulukuraattorin kerronnallisesta teemahaastattelusta. Tutkielman taustalla vaikuttaa sosiaalinen konstruktionismi, jonka kautta haastattelussa vuorovaikutuksessa tuotettu tieto koulukiusaamisesta saa eri ulottuvuuksia. Koulukiusaamista tarkastelen yksilön, hänen perheensä ja vertaisryhmänsä, kouluorganisaation ja yhteiskunnallisen tason kautta. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja teemoitellut sen jälkeen aineistoa.
Koulukuraattorit painottivat koko kouluyhteisön vastuuta koulukiusaamiseen puuttumisessa. Koulukuraattoreiden näkemysten mukaan heidän tärkeimpänä tehtävänään kouluorganisaatiossa oli luottamuksellisen suhteen luominen oppilaisiin, jotta he kertoisivat kiusaamisesta ja varhainen puuttuminen kiusaamistapauksiin mahdollistuisi. Koulukuraattorit pyrkivät auttamaan kaikkia kiusaamiseen osallisia, mikä oli merkki eettisten periaatteiden noudattamisesta. Koulukiusaamisen yhteinen määrittely kouluyhteisön ammattilaisten ja oppilaiden kesken oli tärkeää, jotta koulukiusaamiseen pystyttiin puuttumaan varhain. Koulukuraattorit pyrkivät usein ainoana koulunyhteisön sosiaalialan asiantuntijana kokonaisvaltaisen kuvan muodostamiseen oppilaan kiusaamistilanteesta. Koulukuraattorit kokivat pystyvänsä ennaltaehkäisemään koulukiusaamista ennen kaikkea tunne- ja sosiaalisia taitoja opettamalla, mutta haasteena ennaltaehkäisevälle työlle oli kuraattoreiden kokema ajan puute. Koulun rehtori vaikutti olennaisesti koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja niihin resursseihin, joita koulun ammattilaisilla oli käytettävissään koulukiusaamisen parissa tapahtuvaan työskentelyyn.
Tutkielmani aineisto koostuu viidestä koulukuraattorin kerronnallisesta teemahaastattelusta. Tutkielman taustalla vaikuttaa sosiaalinen konstruktionismi, jonka kautta haastattelussa vuorovaikutuksessa tuotettu tieto koulukiusaamisesta saa eri ulottuvuuksia. Koulukiusaamista tarkastelen yksilön, hänen perheensä ja vertaisryhmänsä, kouluorganisaation ja yhteiskunnallisen tason kautta. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja teemoitellut sen jälkeen aineistoa.
Koulukuraattorit painottivat koko kouluyhteisön vastuuta koulukiusaamiseen puuttumisessa. Koulukuraattoreiden näkemysten mukaan heidän tärkeimpänä tehtävänään kouluorganisaatiossa oli luottamuksellisen suhteen luominen oppilaisiin, jotta he kertoisivat kiusaamisesta ja varhainen puuttuminen kiusaamistapauksiin mahdollistuisi. Koulukuraattorit pyrkivät auttamaan kaikkia kiusaamiseen osallisia, mikä oli merkki eettisten periaatteiden noudattamisesta. Koulukiusaamisen yhteinen määrittely kouluyhteisön ammattilaisten ja oppilaiden kesken oli tärkeää, jotta koulukiusaamiseen pystyttiin puuttumaan varhain. Koulukuraattorit pyrkivät usein ainoana koulunyhteisön sosiaalialan asiantuntijana kokonaisvaltaisen kuvan muodostamiseen oppilaan kiusaamistilanteesta. Koulukuraattorit kokivat pystyvänsä ennaltaehkäisemään koulukiusaamista ennen kaikkea tunne- ja sosiaalisia taitoja opettamalla, mutta haasteena ennaltaehkäisevälle työlle oli kuraattoreiden kokema ajan puute. Koulun rehtori vaikutti olennaisesti koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja niihin resursseihin, joita koulun ammattilaisilla oli käytettävissään koulukiusaamisen parissa tapahtuvaan työskentelyyn.