Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin
Lemmetty, Sanna (2018-03-19)
Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin
Lemmetty, Sanna
(19.03.2018)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803196070
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201803196070
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena ovat elimistön lipidiaineenvaihdunta sekä dyslipidemiat ja liikunnan vaikutukset niihin. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on koota yhteen tietoa tuoreimmista meta-analyyseistä tai katsauksista. Tarkoituksena on myös koota yhteenveto tämän hetkisistä Suomen, Ruotsin ja USA:n dyslipidemioiden liikuntasuosituksista.
Tutkielmaa varten on tehty kirjallisuushaku Pubmedista 1.12.2017. Mukaan valittiin tutkimuksia, joissa koehenkilöt olivat yli 18-vuotiaita. Lipidiarvot olivat päämuuttuja ja vaikuttavina tekijöinä fyysinen aktiivisuus, liikunta sekä tarkemmin kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu. Lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu Suomen, Ruotsin ja USA:n suosituksia, kuinka ennaltaehkäistä ja hoitaa dyslipidemioita liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden keinoin.
Liikunnan vaikutuksia veren lipidiarvoihin on tutkittu runsaastikin ja aiheesta on tarjolla suhteellisen tuoreita meta-analyyseja, mutta tutkimusten metodologinen laatu on ollut arvioitaessa heikko. Tutkimustuloksissa on ollut heterogeenisyyttä. Myönteiset vaikutukset veren lipidiarvoihin ovat olleet noin 5 %, mutta vaihtelu tutkimusten välillä on ollut suurta. Eri maiden liikuntasuositukset dyslipidemioiden hoidossa eroavat toisistaan. Keskimäärin kestävyysharjoittelua suositellaan noin 3-4 kertaa viikossa, 40 minuuttia kerrallaan, 40-70 % kuormituksella. Näyttö lihasvoimaharjoittelun vaikutuksista on todettu heikoksi Ruotsin ja USA:n suosituksissa. Suomen Käypä hoito Dyslipidemiat- suosituksessa suositellaan kestävyysharjoittelun lisäksi myös voimaharjoittelua. Suomen terveysliikuntasuosituksissa voimaharjoittelua suositellaan 2 kertaa viikossa, 8- 12 toistoa kerrallaan per liike, 70-80 % kuormituksella. Erillisiä annossuosituksia voimaharjoittelusta dyslipidemioihin ei ole.
Fyysisellä aktiivisuudella, kestävyysliikunnalla ja voimaharjoittelulla on todettu olevan myönteinen vaikutus veren lipidiarvoihin ja ennen kaikkea sydän- ja verisuonisairauksiin. Annos-vaste-suhteen selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia.
Tutkielmaa varten on tehty kirjallisuushaku Pubmedista 1.12.2017. Mukaan valittiin tutkimuksia, joissa koehenkilöt olivat yli 18-vuotiaita. Lipidiarvot olivat päämuuttuja ja vaikuttavina tekijöinä fyysinen aktiivisuus, liikunta sekä tarkemmin kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelu. Lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu Suomen, Ruotsin ja USA:n suosituksia, kuinka ennaltaehkäistä ja hoitaa dyslipidemioita liikunnan tai fyysisen aktiivisuuden keinoin.
Liikunnan vaikutuksia veren lipidiarvoihin on tutkittu runsaastikin ja aiheesta on tarjolla suhteellisen tuoreita meta-analyyseja, mutta tutkimusten metodologinen laatu on ollut arvioitaessa heikko. Tutkimustuloksissa on ollut heterogeenisyyttä. Myönteiset vaikutukset veren lipidiarvoihin ovat olleet noin 5 %, mutta vaihtelu tutkimusten välillä on ollut suurta. Eri maiden liikuntasuositukset dyslipidemioiden hoidossa eroavat toisistaan. Keskimäärin kestävyysharjoittelua suositellaan noin 3-4 kertaa viikossa, 40 minuuttia kerrallaan, 40-70 % kuormituksella. Näyttö lihasvoimaharjoittelun vaikutuksista on todettu heikoksi Ruotsin ja USA:n suosituksissa. Suomen Käypä hoito Dyslipidemiat- suosituksessa suositellaan kestävyysharjoittelun lisäksi myös voimaharjoittelua. Suomen terveysliikuntasuosituksissa voimaharjoittelua suositellaan 2 kertaa viikossa, 8- 12 toistoa kerrallaan per liike, 70-80 % kuormituksella. Erillisiä annossuosituksia voimaharjoittelusta dyslipidemioihin ei ole.
Fyysisellä aktiivisuudella, kestävyysliikunnalla ja voimaharjoittelulla on todettu olevan myönteinen vaikutus veren lipidiarvoihin ja ennen kaikkea sydän- ja verisuonisairauksiin. Annos-vaste-suhteen selvittäminen vaatii vielä lisätutkimuksia.