Kirkkoon ja kristinuskoon liittyvät piirteet turvapaikanhakija- ja pakolaiskeskustelussa Kotimaa- lehdessä vuosina 2015-2016
Savimäki, Oona-Maria (2018-03-20)
Kirkkoon ja kristinuskoon liittyvät piirteet turvapaikanhakija- ja pakolaiskeskustelussa Kotimaa- lehdessä vuosina 2015-2016
Savimäki, Oona-Maria
(20.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin vuosien 2015-2016 turvapaikanhakija- ja pakolaiskeskustelua Kotimaa-lehdessä ja tarkemmin keskustelun kirkkoon ja kristinuskoon kytkeytyviä piirteitä. Keskustelua käytiin aikana, jolloin Eurooppaan tuli huomattavasti aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Kotimaassa, kuten monissa muissakin medioissa, aiheesta käytiin runsaasti keskustelua.
Kotimaa on evankelis-luterilainen sanomalehti, joka uutisoi kirkon asioista sekä yhteiskunnallisista ja globaaleista aiheista. Sen sisältö on evankelis-luterilaisesti tunnustuksellista. Kotimaan turvapaikanhakija- ja pakolaiskeskustelukin kytkeytyi vahvasti kirkkoon ja kristinuskoon, mikä osaltaan ohjasi tutkimukseni fokuksen näihin keskustelun piirteisiin. Hjarvardin uskonnon medioitumis -teorioiden valossa Kotimaa asettui uskonnolliseksi mediaksi, jonka tunnustuksellinen lähestymistapa poikkeaa vallalla olevasta tunnustuksettomasta uutisointitavasta.
Aineistoni käsittelyssä käytin metodina sisällönanalyysiä. Analyysissä Kotimaan keskustelun linja osoittautui selvästi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja auttamista puolustavaksi. Kirjoitusten valossa kirkko oli mukana turvapaikanhakijatilanteen hoitamisessa monin tavoin ja kirkolliset toimijat ottivat kantaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttamista puolustavasti. Kirkko ja valtio toimivat kirjoitusten mukaan tilanteessa yhteistyössä, mutta pyrkivät myös puuttumaan toistensa toimintatapoihin ja asenteisiin.
Kirjoituksissa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttaminen asettui kristilliseksi toiminnaksi, jota perusteltiin Raamatun esimerkein. Useissa kirjoituksissa myös kannustettiin lähetystyöhön turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten parissa. Pienessä osassa kirjoituksia ei-kristilliset turvapaikanhakijat ja pakolaiset herättivät huolta kristinuskon aseman heikentymisestä Euroopassa. Lehdessä nostettiin esiin myös kristittyjen turvapaikanhakijoiden näkökulmaa, Euroopan kristittyjen auttamistoimintaa ja esimerkkejä historiasta, joiden avulla taustoitettiin keskustelua tai perusteltiin auttamista.
Kotimaan keskustelu tuo esimerkkejä kristillisistä lähestymistavoista ajankohtaiseen turvapaikanhakija- ja pakolaistilanteeseen. Kokonaista kuvaa se ei tuo suomalaisten evankelis-luterilaisten näkemyksistä aiheeseen, mutta tuo esiin kuitenkin suuren kristillisen lehden linjan.
Kotimaa on evankelis-luterilainen sanomalehti, joka uutisoi kirkon asioista sekä yhteiskunnallisista ja globaaleista aiheista. Sen sisältö on evankelis-luterilaisesti tunnustuksellista. Kotimaan turvapaikanhakija- ja pakolaiskeskustelukin kytkeytyi vahvasti kirkkoon ja kristinuskoon, mikä osaltaan ohjasi tutkimukseni fokuksen näihin keskustelun piirteisiin. Hjarvardin uskonnon medioitumis -teorioiden valossa Kotimaa asettui uskonnolliseksi mediaksi, jonka tunnustuksellinen lähestymistapa poikkeaa vallalla olevasta tunnustuksettomasta uutisointitavasta.
Aineistoni käsittelyssä käytin metodina sisällönanalyysiä. Analyysissä Kotimaan keskustelun linja osoittautui selvästi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista ja auttamista puolustavaksi. Kirjoitusten valossa kirkko oli mukana turvapaikanhakijatilanteen hoitamisessa monin tavoin ja kirkolliset toimijat ottivat kantaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttamista puolustavasti. Kirkko ja valtio toimivat kirjoitusten mukaan tilanteessa yhteistyössä, mutta pyrkivät myös puuttumaan toistensa toimintatapoihin ja asenteisiin.
Kirjoituksissa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten auttaminen asettui kristilliseksi toiminnaksi, jota perusteltiin Raamatun esimerkein. Useissa kirjoituksissa myös kannustettiin lähetystyöhön turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten parissa. Pienessä osassa kirjoituksia ei-kristilliset turvapaikanhakijat ja pakolaiset herättivät huolta kristinuskon aseman heikentymisestä Euroopassa. Lehdessä nostettiin esiin myös kristittyjen turvapaikanhakijoiden näkökulmaa, Euroopan kristittyjen auttamistoimintaa ja esimerkkejä historiasta, joiden avulla taustoitettiin keskustelua tai perusteltiin auttamista.
Kotimaan keskustelu tuo esimerkkejä kristillisistä lähestymistavoista ajankohtaiseen turvapaikanhakija- ja pakolaistilanteeseen. Kokonaista kuvaa se ei tuo suomalaisten evankelis-luterilaisten näkemyksistä aiheeseen, mutta tuo esiin kuitenkin suuren kristillisen lehden linjan.