”Me ollaan täällä heitä varten auttamassa-ei määräilemässä” : Työntekijöiden tulkintoja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kehitysvammaisten asiakkaiden elämässä
Koski, Martta (2018-03-21)
”Me ollaan täällä heitä varten auttamassa-ei määräilemässä” : Työntekijöiden tulkintoja itsemääräämisoikeuden toteutumisesta kehitysvammaisten asiakkaiden elämässä
Koski, Martta
(21.03.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia tulkintoja kehitysvammaisten kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät kehitysvammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisesta elämän eri osa-alueilla, ja millaisilla keinoille he pyrkivät ylläpitämään ja edistämään asiakkaidensa itsemääräämisoikeuden toteutumista. Aineistoni koostui seitsemän kehitysvammaisten kanssa työskentelevän ammattilaisen haastatteluista. Menetelmältään tutkimus oli laadullinen ja analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen elämässä hahmottui aineistossa kahteen pääkontekstiin, kotiympäristön itsemääräämisoikeuteen ja työympäristön itsemääräämisoikeuteen. Kotiympäristön kontekstiin muodostui keskeisesti arkielämiseen liittyviä alateemoja. Näitä olivat päivärytmi, ruokailu, vaatetus, arjen taidot, peseytyminen, yksityisyys, asumismuodon valikoituminen, harrastukset, läheisten ja ystävien tapaaminen, rajoitustoimenpiteet sekä oman rahan hallinnan ja käyttämisen alateemat. Työympäristön kontekstiin muodostuivat työllistymisen, työn suunnittelun sekä palkkauksen ja tulojen alateemat. Keinot, joilla työntekijät pyrkivät ylläpitämään ja edistämään asiakkaidensa itsemääräämisoikeuden toteutumista muodostivat kolmannen pääteeman. Ne olivat hyvin samankaltaisia työntekijän koulutuksesta tai työnkuvasta riippumatta. Keinoja olivat vaihtoehtojen antaminen, keskustelu, tilanteiden peilaaminen oman itsen kautta, kuuleminen, perusteleminen ja motivoiminen.
Tutkimukseni osoittaa, että kehitysvammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeus on lakiuudistuksen myötä nostettu keskiöön ja siihen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tästä huolimatta se on edelleen monin tavoin rajattua elämän eri osa-alueilla. Lisäksi tutkimukseni tuo esille sen, että työntekijät haluavat kunnioittaa asiakkaidensa itsemääräämisoikeutta ja pyrkivät erilaisin keinoin ylläpitämään ja edistämään asiakkaidensa itsemääräämisoikeuden toteutumista omassa työssään.
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen elämässä hahmottui aineistossa kahteen pääkontekstiin, kotiympäristön itsemääräämisoikeuteen ja työympäristön itsemääräämisoikeuteen. Kotiympäristön kontekstiin muodostui keskeisesti arkielämiseen liittyviä alateemoja. Näitä olivat päivärytmi, ruokailu, vaatetus, arjen taidot, peseytyminen, yksityisyys, asumismuodon valikoituminen, harrastukset, läheisten ja ystävien tapaaminen, rajoitustoimenpiteet sekä oman rahan hallinnan ja käyttämisen alateemat. Työympäristön kontekstiin muodostuivat työllistymisen, työn suunnittelun sekä palkkauksen ja tulojen alateemat. Keinot, joilla työntekijät pyrkivät ylläpitämään ja edistämään asiakkaidensa itsemääräämisoikeuden toteutumista muodostivat kolmannen pääteeman. Ne olivat hyvin samankaltaisia työntekijän koulutuksesta tai työnkuvasta riippumatta. Keinoja olivat vaihtoehtojen antaminen, keskustelu, tilanteiden peilaaminen oman itsen kautta, kuuleminen, perusteleminen ja motivoiminen.
Tutkimukseni osoittaa, että kehitysvammaisten asiakkaiden itsemääräämisoikeus on lakiuudistuksen myötä nostettu keskiöön ja siihen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tästä huolimatta se on edelleen monin tavoin rajattua elämän eri osa-alueilla. Lisäksi tutkimukseni tuo esille sen, että työntekijät haluavat kunnioittaa asiakkaidensa itsemääräämisoikeutta ja pyrkivät erilaisin keinoin ylläpitämään ja edistämään asiakkaidensa itsemääräämisoikeuden toteutumista omassa työssään.