Ikoniset lapsikuvat sotien ja kriisien kuvastoissa
Hyvärinen, Taina (2018-04-04)
Ikoniset lapsikuvat sotien ja kriisien kuvastoissa
Hyvärinen, Taina
(04.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen kolmea vuosien 2015–2016 aikana julkaistua lapsiuhrikuvaa ja teen niiden pohjalta laadullisen ja tulkitsevan semioottisen kuva-analyysin. Kuvat liittyvät Euroopan pakolaiskriisiin, Syyrian sotaan ja Nizzan terrori-iskuun. Kaikissa kuvissa tapahtumaa kuvataan nuoren lapsiuhrin kautta, ja niitä on luonnehdittu ikonisiksi ja symbolisiksi. Tarkoituksenani on selvittää, minkälaisia semioottisia merkityksiä tutkimukseni kohteena olevista lapsiuhrikuvista voidaan löytää.
Perehdyn lapsiaiheisten, myötätuntoa hakevien kuvien historiaan. Lisäksi kuvailen uutiskuvan ominaisuuksia ja niiden merkitysten rakentumista yhteiskunnassamme sekä mediakuvastojen poliittisuuteen liittyviä tekijöitä. Selvitän myös, mitä tarkoitetaan ikonisella ja symbolisella uutiskuvalla sekä minkälaisia ominaisuuksia kuvalta vaaditaan, jotta siitä voisi tulla sellainen.
Sovellan kuva-analyysissäni Roland Barthesin (1975) semioottisen koodiston mallia, jonka hän on esittänyt S/Z-teoksessaan. Mallin avulla pyrin pääsemään kiinni niihin tekijöihin, joiden kautta tutkimuskohteenani olevien kuvien merkitykset muodostuvat. Merkityksiä purkamalla pystyn hahmottamaan kuvien ikonisuuteen ja symbolisuuteen liittyviä tulkinnallisia tekijöitä.
Barthesin viisi koodia ovat seemien koodi, hermeneuttinen koodi, toiminnan koodi, symbolien koodi ja referenssikoodi. Seemien koodin avulla pyrin löytämään ja avaamaan aineistostani merkityksenannon pienimmät yksiköt. Hermeneuttisen koodin avulla etsin kuvista kerronnallisia jännitteitä, käänteitä ja yllätyksiä. Toiminnan koodin avulla yritän selvittää kuviini sisältyvän toiminnan logiikkaa. Symbolien koodin avulla pääsen käsiksi kuvistani löytyvien binaaristen oppositioiden muodostamaan symbolirakenteeseen ja referenssikoodin avulla tarkastelen, miten kuvissa viitataan kuvien ulkopuolisiin kulttuurisiin järjestelmiin.
Tutkimissani lapsiuhrikuvissa tapahtumat ja asiat muuttuivat merkeiksi, joiden tulkinta on riippuvainen lukijan kansallisista, kulttuurista ja esteettistä tiedoista, tässä tutkimuksessani siis omistani. Barthesin koodit ovat vain viisi näkökulmaa näihin kuviin, eivätkä voi siten tyhjentää kuvien moninaisia merkityksiä. Koodiston avulla pääsin kuitenkin sisälle kuvien merkityksenmuodostuksen yleisiin piirteisiin ja löysin merkityksenannon lähtökohtia, yksityiskohtia ja piirteitä, joista koin oman merkitystuotannon kuvien kohdalla käynnistyvän. Näillä lapsiaiheisilla uhrikuvilla haettiin myötätuntoa ja toteutettiin politiikkaa, jolla pyrittiin vaikuttamaan yleisön asenteisiin ja mielipiteisiin.
Perehdyn lapsiaiheisten, myötätuntoa hakevien kuvien historiaan. Lisäksi kuvailen uutiskuvan ominaisuuksia ja niiden merkitysten rakentumista yhteiskunnassamme sekä mediakuvastojen poliittisuuteen liittyviä tekijöitä. Selvitän myös, mitä tarkoitetaan ikonisella ja symbolisella uutiskuvalla sekä minkälaisia ominaisuuksia kuvalta vaaditaan, jotta siitä voisi tulla sellainen.
Sovellan kuva-analyysissäni Roland Barthesin (1975) semioottisen koodiston mallia, jonka hän on esittänyt S/Z-teoksessaan. Mallin avulla pyrin pääsemään kiinni niihin tekijöihin, joiden kautta tutkimuskohteenani olevien kuvien merkitykset muodostuvat. Merkityksiä purkamalla pystyn hahmottamaan kuvien ikonisuuteen ja symbolisuuteen liittyviä tulkinnallisia tekijöitä.
Barthesin viisi koodia ovat seemien koodi, hermeneuttinen koodi, toiminnan koodi, symbolien koodi ja referenssikoodi. Seemien koodin avulla pyrin löytämään ja avaamaan aineistostani merkityksenannon pienimmät yksiköt. Hermeneuttisen koodin avulla etsin kuvista kerronnallisia jännitteitä, käänteitä ja yllätyksiä. Toiminnan koodin avulla yritän selvittää kuviini sisältyvän toiminnan logiikkaa. Symbolien koodin avulla pääsen käsiksi kuvistani löytyvien binaaristen oppositioiden muodostamaan symbolirakenteeseen ja referenssikoodin avulla tarkastelen, miten kuvissa viitataan kuvien ulkopuolisiin kulttuurisiin järjestelmiin.
Tutkimissani lapsiuhrikuvissa tapahtumat ja asiat muuttuivat merkeiksi, joiden tulkinta on riippuvainen lukijan kansallisista, kulttuurista ja esteettistä tiedoista, tässä tutkimuksessani siis omistani. Barthesin koodit ovat vain viisi näkökulmaa näihin kuviin, eivätkä voi siten tyhjentää kuvien moninaisia merkityksiä. Koodiston avulla pääsin kuitenkin sisälle kuvien merkityksenmuodostuksen yleisiin piirteisiin ja löysin merkityksenannon lähtökohtia, yksityiskohtia ja piirteitä, joista koin oman merkitystuotannon kuvien kohdalla käynnistyvän. Näillä lapsiaiheisilla uhrikuvilla haettiin myötätuntoa ja toteutettiin politiikkaa, jolla pyrittiin vaikuttamaan yleisön asenteisiin ja mielipiteisiin.