The Day After Yesterday : Menneisyyden läsnäolo ja merkitykset Jhumpa Lahirin teoksessa The Lowland
Järviö, Saara (2018-04-04)
The Day After Yesterday : Menneisyyden läsnäolo ja merkitykset Jhumpa Lahirin teoksessa The Lowland
Järviö, Saara
(04.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani pyrkii analysoimaan menneisyyden läsnäoloa ja merkityksiä. Pyrin suhteuttamaan sekä 2000-luvun kirjallisuuden historiakäsityksiä intialais-amerikkalaisen Jhumpa Lahirin teokseen The Lowland (2013). Käsittelen tutkielmassani teoksesta löytyviä menneisyyden eri ilmentymiä niin postkoloniaalisen teorian, postkoloniaalisen ekokritiikin kuin Peter Boxallin esittämien kansainvälisen nykykirjallisuuden historiakäsityksen määritelmien kautta.
Tutkielmassani analysoin menneisyyden läsnäoloa teoksessa niin siirtolaisuuden, ympäristön kuin kansainvälisen nykykirjallisuuden historiakäsitysten kautta. The Lowlandin henkilöhahmojen eläessä uudessa maassa, vieraan kulttuurin keskellä, nousevat vierauden, sopeutumisen ja diasporan teemat teoksessa esiin. Näitä teemoja käsitellään niin diasporan ja uuteen maahan sopeutumisen, assimilaation sekä kahden eri kulttuurin aikakäsitysten monipuolisuuden kautta. The Lowlandissa toistuu menneisyyden vaikutus nykyisyyteen – taakse jätetyt asiat ovat läsnä myös uudessa kotimaassa, ja menneen ja nykyhetken kompleksinen suhde korostuu kahden kulttuurin kohdatessa.
Postkolonialismin ja historian kytkökset välittyvät The Lowlandista voimakkaasti myös paikkojen ja ympäristön kautta. Teoksen ympäristönkuvaus pitää sisällään paljon kolonialismiin liittyviä yksityiskohtia toteuttaen postkoloniaalisen ekokritiikin tavoitteita sekä myötäillen sen käsityksiä historiasta. Lisäksi teoksesta välittyy 2000-luvun kansainvälisen nykykirjallisuuden uudenlainen historiatietoisuus, joka perustuu ajatukselle menneisyyden konkreettisuudesta ja sen uudenlaisesta suhteesta kertomuksiin. Tämä historiakäsitys välittyy The Lowlandista esimerkiksi siinä, miten menneisyydestä puhutaan teoksessa, miten menneisyyden vaikutukset ovat läsnä henkilöhahmojen arjessa sekä siinä miten nykyisyyttä verrataan teoksessa jatkuvasti menneisiin tapahtumiin ja miten asiat merkityksellistyvät suhteessa menneeseen. Myös laajemmat, postkoloniaaliset teemat ovat vahvasti läsnä teoksessa.
Menneisyys on moniulotteisesti läsnä The Lowlandin eri piirteissä, niin siirtolaisuuden kuvauksissa, ympäristössä kuin henkilöhahmojen nykyhetkissä. Teoksen tavasta kuvata menneisyyttä välittyy 2000-luvun kirjallisuudelle tyypillinen uskollisuus menneen todellisuuden kuvaamiselle sekä tietoisuus menneisyyden vaikeasta suhteesta kertomuksiin. Menneisyys on henkilöhahmojen elämässä läsnä niin yksilötasolla kuin kolonialismin jälkinä. Menneen kompleksisuus on teoksessa tärkeässä osassa, ja aihetta olisi hedelmällistä tutkia lisää niin Lahirin tuotannon kuin kansainvälisen nykykirjallisuuden teorian puitteissa.
Tutkielmassani analysoin menneisyyden läsnäoloa teoksessa niin siirtolaisuuden, ympäristön kuin kansainvälisen nykykirjallisuuden historiakäsitysten kautta. The Lowlandin henkilöhahmojen eläessä uudessa maassa, vieraan kulttuurin keskellä, nousevat vierauden, sopeutumisen ja diasporan teemat teoksessa esiin. Näitä teemoja käsitellään niin diasporan ja uuteen maahan sopeutumisen, assimilaation sekä kahden eri kulttuurin aikakäsitysten monipuolisuuden kautta. The Lowlandissa toistuu menneisyyden vaikutus nykyisyyteen – taakse jätetyt asiat ovat läsnä myös uudessa kotimaassa, ja menneen ja nykyhetken kompleksinen suhde korostuu kahden kulttuurin kohdatessa.
Postkolonialismin ja historian kytkökset välittyvät The Lowlandista voimakkaasti myös paikkojen ja ympäristön kautta. Teoksen ympäristönkuvaus pitää sisällään paljon kolonialismiin liittyviä yksityiskohtia toteuttaen postkoloniaalisen ekokritiikin tavoitteita sekä myötäillen sen käsityksiä historiasta. Lisäksi teoksesta välittyy 2000-luvun kansainvälisen nykykirjallisuuden uudenlainen historiatietoisuus, joka perustuu ajatukselle menneisyyden konkreettisuudesta ja sen uudenlaisesta suhteesta kertomuksiin. Tämä historiakäsitys välittyy The Lowlandista esimerkiksi siinä, miten menneisyydestä puhutaan teoksessa, miten menneisyyden vaikutukset ovat läsnä henkilöhahmojen arjessa sekä siinä miten nykyisyyttä verrataan teoksessa jatkuvasti menneisiin tapahtumiin ja miten asiat merkityksellistyvät suhteessa menneeseen. Myös laajemmat, postkoloniaaliset teemat ovat vahvasti läsnä teoksessa.
Menneisyys on moniulotteisesti läsnä The Lowlandin eri piirteissä, niin siirtolaisuuden kuvauksissa, ympäristössä kuin henkilöhahmojen nykyhetkissä. Teoksen tavasta kuvata menneisyyttä välittyy 2000-luvun kirjallisuudelle tyypillinen uskollisuus menneen todellisuuden kuvaamiselle sekä tietoisuus menneisyyden vaikeasta suhteesta kertomuksiin. Menneisyys on henkilöhahmojen elämässä läsnä niin yksilötasolla kuin kolonialismin jälkinä. Menneen kompleksisuus on teoksessa tärkeässä osassa, ja aihetta olisi hedelmällistä tutkia lisää niin Lahirin tuotannon kuin kansainvälisen nykykirjallisuuden teorian puitteissa.