Muutosjohtajan työhyvinvoinnin haasteet muutosprosessin aikana

Abstract

Jatkuvasti muuttuva liiketoimintaympäristö asettaa yritykset toimimaan jatkuvasti muutoksen parissa, sillä vain yrityksen uudistuminen takaa riittävän kilpailukyvyn yritykselle. Tuloksellisen muutoksen aikaan saaminen ei ole helppo tehtävä, sillä tällaisissa tilanteissa kohdataan jatkuvasti monenlaisia ristiriitoja ja haasteita, jotka vaativat henkilöstöltä paljon. Muutosjohtajille asetetaan suuret vaatimukset ja he ovat muutosprosessin onnistumisen kannalta avainasemassa, sillä johdon tärkein tehtävä on saada henkilöstö tukemaan hanketta ja vakuuttaa henkilöstölle, että se on ainoa ja oikea ratkaisu vallitsevassa tilanteessa.

Tutkimuksessa tarkastellaan muutosprosessin vaikutusta muutosjohtajan työhyvinvointiin. Tutkimuskohteena on suomalaisten yritysten esimiehiä, jotka ovat toimineet muutosjohtajana erikokoisissa muutosprosesseissa. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, miten erilaiset muutokset vaikuttavat muutosjohtajan työhyvinvointiin ja mitkä ovat suurimmat tekijät, jotka heikentävät muutosjohtajan työhyvinvointia muutoksen aikana. Tutkimus toteutettiin syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana verkkopohjaisena kyselytutkimuksena. Kyselylomake koostui enimmäkseen strukturoiduista kysymyksistä sekä avoimista kysymyksistä. Kyselylomake koostui yhteensä 49 kysymyksestä, joista 18 selvitti organisaatiossa tapahtuvia muutoksia. Toinen osio käsitti muutosjohtajan työnkuvaa ja sen vaikutuksia hänen hyvinvointiinsa, tässä osiossa oli yhteensä 31 kysymystä.

Tutkimustulosten mukaan muutosprosessilla oli pääasiassa positiivinen vaikutus muutosjohtajan työhyvinvointiin. Tämä näkyi monissa yrityksissä niin, että vanhat käytännöt saatiin uudistettua, jolloin toiminta muodostui huomattavasti tehokkaammaksi. Lisäksi monet muutosjohtajat kokivat muutoksen johtamisen kuuluvan heidän päivittäiseen toimenkuvaansa. Kuitenkin muutosprosessilla oli heikentäviä vaikutuksia muutosjohtajan työhyvinvointiin. Tähän vaikutti liian suuri työmäärä ja vastuu muutoksen läpiviemisessä. Vastauksissa nousivat esille myös ylimmän johdon ja henkilöstön tuen puute, jolloin monet muutosjohtajat kokivat olevansa liian yksin muutoksen kanssa.

Työhyvinvointia edistävistä tekijöistä merkittävimpänä muutosjohtajat näkivät resurssien lisäämisen. Osa muutosjohtajista olisi kaivannut voimakkaampaa tukea muutoksen johtamisessa. Oma perhe ja vapaa-aika olivat monta kertaa avainasemassa johtajan oman jaksamisen kannalta. Saadut tulokset kuitenkin osoittavat, että muutosjohtajat suhtautuvat muutosprosessiin huomattavasti myönteisemmin kuin muu henkilöstö.