Sähköinen kaupankäynti ja kansainvälinen tuloverotus : taloudelliseen läsnäoloon perustuva liittymätesti kiinteän toimipaikan käsitteen korvaajana lähdevaltion verotusoikeuden perustana

Abstract

Nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian aikaansaama murros liike-elämässä viimeisen 20 vuoden aikana on johtanut siihen, että yritykset voivat yhä enenevässä määrin osallistua vieraiden valtioiden markkinoihin ilman, että yrityksille muodostuisi lähdevaltion tuloverotusoikeuden perustava liittymä, kiinteä toimipaikka, valtioon. Kiinteän toimipaikan muodostumiseksi yrityksellä tulisi yleensä olla liiketoiminnassa käytettävää fyysistä omaisuutta tai henkilökuntaa vieraassa valtiossa. Sähköisen kaupankäynnin tilanteissa tällaisia fyysisiä resursseja ei välttämättä tarvita liiketoiminnan harjoittamiseksi, jolloin sähköisen kaupankäynnin yritykset maksavat tuloistaan veroa vain asuinvaltiossaan. On esitetty, että lähdevaltioidenkin tulisi kuitenkin tietyissä tilanteissa saada osansa ulkomaisten sähköisen kaupankäynnin yritysten tuottamista verotuloista.

Tutkielmassa esitellään sähköisen kaupankäynnin uusia liiketoimintamalleja sekä verotusperiaatteita ja -teorioita, joilla lähdevaltion verotusoikeutta ulkomaisen yritykseen tuloon on historiallisesti perusteltu. Työssä esitellään ja arvioidaan lisäksi akateemikkojen ja OECD:n ehdottamia vaihtoehtoisia tapoja määritellä lähdevaltion verotusoikeuden perustava liittymätesti kiinteän toimipaikan sijaan. Liittymätestien lisäksi tutkielmassa arvioidaan myös OECD:n ehdottamia muita tapoja järjestää lähdevaltioverotus sähköisessä kaupankäynnissä. Työ keskittyy OECD:n Base Erosion and Profit Shifting (BEPS) -toimenpideohjelman ensimmäisestä kohdasta laaditussa loppuraportissa ehdotettuun merkittävän taloudellisen läsnäolon liittymätestiin, jossa lähdevaltion verotusoikeuden syntymiseen ulkomaisen yrityksen tulosta riittäisi tietyin kriteerein määritettävä taloudellinen läsnäolo valtiossa. Tutkielman johtopäätöksenä on, että OECD:n malli liittymätestille on perusteellisuudessaan parhain verrattuna muihin ehdotuksiin. Ennen kuin liittymätestiä voitaisiin kuitenkaan harkita käyttöönotettavaksi, tulisi sähköisen kaupankäynnin liiketoimintamallien konkreettista vaikutusta lähdevaltioiden tuloverokertymään tutkia tarkemmin.

Tutkimusmetodina käytän kirjallisuuskatsausta ja kriittistä arviointia. Työn luonne on teoreettinen ja siinä käytetään tärkeimpinä lähteinä muun muassa mainittua OECD:n BEPS-loppuraporttia (Addressing the Tax Challenges of the Digital Economy, 2015) sekä Dale Pinton väitöskirjaa (E-commerce and Source-Based Income Taxation, 2003).