Saneerausintressi yrityssaneerausmenettelyssä : Yrityssaneerauslain ongelmakohdat velallisen näkökulmasta
Leppä-Aro, Laura (2018-04-10)
Saneerausintressi yrityssaneerausmenettelyssä : Yrityssaneerauslain ongelmakohdat velallisen näkökulmasta
Leppä-Aro, Laura
(10.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee saneerausintressiä yrityssaneerausmenettelyssä ja yrityssaneerauslain ongelmakohtia velallisen näkökulmasta. Lähteinä tutkimuksessa on käytetty muun muassa voimassa olevaa lainsäädäntöä, tuomioistuimen ennakkoratkaisuja sekä oikeuskirjallisuutta.
Yrityssaneerausmenettelyssä on lähtökohtaisesti kahden eri tahon intressit vastakkain: sekä velkojan että velallisen. Yrityssaneeraus on menettelynä kuitenkin kaikille osapuolille pääasiassa edullinen. Vaikka velallisen liiketoiminta tervehdytetään yrityssaneerauksessa, velkojilla on pääasiassa suurin valta menettelyssä velkojien autonomian periaatteen vuoksi.
Tutkielmassa on tunnistettu eri ongelmakohtia velallisen saneerausintressin näkökulmasta. Ongelmakohdat ovat sellaisia, joissa velkojien täytäntöönpanointressi on laitettu saneerausintressin edelle. Ensinnäkin, saneerauksen aloittamisvaiheessa velkojia tulee yrityssaneerauslain mukaan kuulla ja tässä kohdin velallisen intressit on syrjäytetty täysin. Yrityssaneerauslain tulisi ennen kaikkea kannustaa menettelyyn hakeutumiseen. Konkurssissa, joka on vaihtoehtoinen yrityssaneeraukselle, velkojia ei tarvitse velallisen hakemuksen johdosta kuulla.
Toinen ongelmakohta yrityssaneerauslaissa on saneerausohjelmaehdotuksen äänestysmenettely. Velkojat pystyvät täysin päättämään siitä, hyväksytäänkö saneerausohjelma vai ei. Varsinkin suurten velkojien asema korostuu äänestysmenettelyssä, sillä jo yksin suurimman velkojan hylkäävällä lausumalla menettely voi loppua tuloksettomana. Vaikka velkojille on säädetty yrityssaneerausmenettelyyn paljon valtaa, voi velkoja myös menettää puhevaltansa menettelyssä. Mikäli velkoja ei äänestä edellä mainitussa äänestysmenettelyssä, ei velkoja voi enää vedota tiettyihin ohjelman vahvistamisen esteperusteisiin.
Yrityssaneerausmenettelyn tarkoituksen toteuttamiseksi menettelyä tulisi jouduttaa ja velallisia sekä velkojia kannustaa ennemmin yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumiseen kuin konkurssiin hakeutumiseen.
Yrityssaneerausmenettelyssä on lähtökohtaisesti kahden eri tahon intressit vastakkain: sekä velkojan että velallisen. Yrityssaneeraus on menettelynä kuitenkin kaikille osapuolille pääasiassa edullinen. Vaikka velallisen liiketoiminta tervehdytetään yrityssaneerauksessa, velkojilla on pääasiassa suurin valta menettelyssä velkojien autonomian periaatteen vuoksi.
Tutkielmassa on tunnistettu eri ongelmakohtia velallisen saneerausintressin näkökulmasta. Ongelmakohdat ovat sellaisia, joissa velkojien täytäntöönpanointressi on laitettu saneerausintressin edelle. Ensinnäkin, saneerauksen aloittamisvaiheessa velkojia tulee yrityssaneerauslain mukaan kuulla ja tässä kohdin velallisen intressit on syrjäytetty täysin. Yrityssaneerauslain tulisi ennen kaikkea kannustaa menettelyyn hakeutumiseen. Konkurssissa, joka on vaihtoehtoinen yrityssaneeraukselle, velkojia ei tarvitse velallisen hakemuksen johdosta kuulla.
Toinen ongelmakohta yrityssaneerauslaissa on saneerausohjelmaehdotuksen äänestysmenettely. Velkojat pystyvät täysin päättämään siitä, hyväksytäänkö saneerausohjelma vai ei. Varsinkin suurten velkojien asema korostuu äänestysmenettelyssä, sillä jo yksin suurimman velkojan hylkäävällä lausumalla menettely voi loppua tuloksettomana. Vaikka velkojille on säädetty yrityssaneerausmenettelyyn paljon valtaa, voi velkoja myös menettää puhevaltansa menettelyssä. Mikäli velkoja ei äänestä edellä mainitussa äänestysmenettelyssä, ei velkoja voi enää vedota tiettyihin ohjelman vahvistamisen esteperusteisiin.
Yrityssaneerausmenettelyn tarkoituksen toteuttamiseksi menettelyä tulisi jouduttaa ja velallisia sekä velkojia kannustaa ennemmin yrityssaneerausmenettelyyn hakeutumiseen kuin konkurssiin hakeutumiseen.