Panoraamatomografiakuvauksen indikaatiot aikuispotilailla
Pekonen, Lauri (2018-04-16)
Panoraamatomografiakuvauksen indikaatiot aikuispotilailla
Pekonen, Lauri
(16.04.2018)
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
Turun yliopisto
Tiivistelmä
Panoraamatomografiakuvia otetaan suomalaisessa terveydenhuollossa yli 230 000 kappaletta vuosittain ja kuvausmäärät ovat kasvaneet vuosien kuluessa. Panoraamakuvaus on tärkeä diagnostinen apuväline hammaslääkärille hoidon suunnittelussa ja oireiden selvittelyssä. Panoraamakuvauksen oikeutus perustuu potilaan hoitohistoriaan, anamneesiin ja kliiniseen tutkimukseen.
Tutkimus oli prospektiivinen seurantatutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää millä indikaatiolla hammaslääkärit ottivat panoraamakuvia kokonais- ja akuuttihoitoon hakeutuvista potilaista perusterveydenhuollossa. Lisäksi tarkoituksena oli analysoida kuvista löytyvien periapikaalisten parodontiittien ja lisäkuvauksien tarpeen määrää ja yhteyttä potilaan ikään, terveydentilaan ja kuvausindikaatioon.
Tutkimusaineistona käytettiin Mänttä-Vilppulan kaupungin terveyskeskuksen aikuispotilaita, joista otettiin tutkimuksen aikana panoraamatomografiakuva. Hammaslääkärit kirjasivat potilaan panoraamakuvausindikaation ja potilasasiakirjojen perusteella analysoitiin panoraamakuvien indikaatioiden yhteyttä tutkimuskysymysten mukaan.
Yleisin panoraamakuvauksen syy oli potilaan kokonaishoidon suunnittelu. Periapikaalista parodontiittia löytyi 31,5 prosentilla potilaista, eikä kuvausindikaatiolla ollut merkitystä sen löytymiselle. Lisäkuvaustarvetta panoraamakuvauksen jälkeen oli 29 prosentilla panoraamakuvautuista. Hammaslääkäreiden väliset kuvauskäytäntöerot olivat huomattavia.
Aikuispotilailla esiintyi paljon periapikaalista parodontiittia, eikä sillä havaittu yhteyttä kuvasindikaatioon, potilaan ikään, sukupuoleen tai yleisterveyteen.
Tutkimus oli prospektiivinen seurantatutkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää millä indikaatiolla hammaslääkärit ottivat panoraamakuvia kokonais- ja akuuttihoitoon hakeutuvista potilaista perusterveydenhuollossa. Lisäksi tarkoituksena oli analysoida kuvista löytyvien periapikaalisten parodontiittien ja lisäkuvauksien tarpeen määrää ja yhteyttä potilaan ikään, terveydentilaan ja kuvausindikaatioon.
Tutkimusaineistona käytettiin Mänttä-Vilppulan kaupungin terveyskeskuksen aikuispotilaita, joista otettiin tutkimuksen aikana panoraamatomografiakuva. Hammaslääkärit kirjasivat potilaan panoraamakuvausindikaation ja potilasasiakirjojen perusteella analysoitiin panoraamakuvien indikaatioiden yhteyttä tutkimuskysymysten mukaan.
Yleisin panoraamakuvauksen syy oli potilaan kokonaishoidon suunnittelu. Periapikaalista parodontiittia löytyi 31,5 prosentilla potilaista, eikä kuvausindikaatiolla ollut merkitystä sen löytymiselle. Lisäkuvaustarvetta panoraamakuvauksen jälkeen oli 29 prosentilla panoraamakuvautuista. Hammaslääkäreiden väliset kuvauskäytäntöerot olivat huomattavia.
Aikuispotilailla esiintyi paljon periapikaalista parodontiittia, eikä sillä havaittu yhteyttä kuvasindikaatioon, potilaan ikään, sukupuoleen tai yleisterveyteen.